Kalastuskunta puhdistaa Kuivasjärven valumavesiä

Kyösti Mansikkaviita, Tapio Kalli, Simo Marjolahti, Erkki Saarela ja Ari Silomäki.

Kuivasjärven kalastuskunta ryhtyi kolme vuotta sitten tositoimiin parantaakseen vesistönsä vedenlaatua. Kalastuskunta on yksi monista toimijoista, joka rakentaa Kuivasjärven valuma-alueille kosteikkoja ja laskeutusaltaita.
– Tähän mennessä kalastuskunnan toimesta on tehty kaksi kosteikkoa ja yhdeksän laskeutusallasta. Uusia kohteita haetaan koko ajan lisää. Vesistöä kuormittavien kiintoaineiden ja ravinteiden pysäyttäminen on vasta alkuvaiheessa. Työtä riittää vielä vuosiksi eteenpäin, kalastuskunnan puheenjohtaja Heikki Kallioniemi kertoo.
Huoli järven tilasta huipentui kesällä 2013, kun sinilevää esiintyi poikkeuksellisen paljon. Ikävä ilmiö synnytti kansanliikkeen ja Pro Kuivasjärvi -yhdistyksen, jonka ensimmäistä kosteikkoa esiteltiin viikko sitten Silolahden valuma-alueella. Hankkeen pääasiallinen rahoittaja on ely-keskus.
Kalastuskunnan hankkeet toteutetaan omin varoin ja pääosin talkootyöllä. Kallioniemen mukaan jonkin verran avustusta hankkeet ovat saaneet kaupungilta, Linnankylän kalastuskunnalta ja Parkanon kalastusalueelta.
Rahaa rakenteisiin on tähän mennessä kulunut noin 3 500 euroa.
Sinilevän lisäksi toimenpiteitä joudutti Tampereen ammattikorkeakoulun tekemä tutkimus, joka kertoi järveen laskevien vesien lisääntyneestä happamuudesta.
Siksi kalastuskunta ryhtyi kalkitsemaan uomaan, jossa vesi on poikkeuksellisen hapanta.

Uudet uomat
samoilla menetelmillä

Kalastuskunnan väki korostaa, että yhteistyö maanomistajien kanssa on ehdoton edellytys saada valumavedet kuriin. Yksinkertaisia ja pienin kustannuksin tehtyjä laskeutusaltaita on rakennettu peltojen laskuojien yhteyteen sekä suoalueilta laskeviin ojiin.
– Kyläläisten myötämielisyys on ollut kaiken perusta. Väkisin emme voi kenenkään maalle mennä, Tapio Kalli toteaa.
Laskeutusallas voi olla tavallista leveämpi ja syvempi laskuoja, jossa veden virtausta säädellään korkealle asennetulla rumpuputkella. Kun virtaama on hidas, kiintoaineet painuvat altaan pohjaan.
– Uudet uomat ja rakenteet kannustamme tietysti jatkossa kaivamaan samojen periaatteiden mukaan, Kallioniemi sanoo.

Maanomistaja rakensi
kosteikon omin varoin

Kalastuskunnan kahdessa kosteikossa valumavesistä saadaan kiinni myös hienojakoisempia ravinteita. Toinen on rakennettu vanhaan kala-altaaseen.
– Yritämme hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita. Silloin kustannuksetkin jäävät alhaiseksi, Kalli kertoo.
Omin varoin oman kosteikkonsa on viime kesänä rakentanut kalastuskunnan johtokunnan jäsen Simo Marjolahti. Löytyn kosteikko on kaivettu vanhalle soistuneelle pellolle.
– Samaan yhteyteen rakennettiin pohjapato, joka säätelee veden virtaamaa ja vedenpintaa. Vesi kulkee myös kalkkialtaan läpi, maanomistaja kertoo.
Rakennelman hän on suunnitellut yhdessä Tapio Kallin kanssa.
Kallioniemen mukaan hankkeiden yksi tärkeä periaate on alhaiset kustannukset. Siksi suunnittelu perustuu paikalliseen tietoon ja kokemukseen. Toimenpiteet halutaan pitää yksinkertaisina ja helposti toteutettavina.
– Se nopeuttaa toimintaa ja tuloksia. Tämä on pitkä projekti. Tärkeintä on, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja saamme järven nopeasti kuntoon. On hienoa, että muitakin toimijoita on kalastuskunnan lisäksi. Kaikkien työpanosta tarvitaan, Kallioniemi sanoo.
Valuma-alueen toimenpiteiden lisäksi kalastuskunta on hakenut aluehallintovirastosta lupaa koko järven kunnostushankkeeseen. Vireillä oleva hakemus pitää sisällään pohjapadon rakentamisen Kuivasjokeen. Pato nostaisi järven keskivedenpintaa ja vesitilavuutta.
– Seitsemän vuotta sitten jätetty lupahakenms sisältää myös matalien lahtien ruoppauksia, kuten on tehty jo pohjoispäässä sijaitsevan lintutornin edustalle, Kalli kertoo.

Pirkanmaan aktiivisinta vesiensuojelua

Kuivasjärven vedenlaatua parannetaan tällä hetkellä monen hankkeen voimin. Kalastuskunnan kohteiden lisäksi valuma-alueen vesiensuojelua harjoittavat muun muassa Pro Kuivasjärvi -liike, Metsäkeskus, Metsähallitus ja Vapo.
Metsäkeskus on ennallistanut valuma-alueen soita vuodesta 2006 lähtien. Lisäksi se on rakentanut kaksi kosteikkoallasta, ja kolmas on tekeillä. Työn alla on myös pohjapatoja, jotka hidastavat metsäojien vedenvirtaamia.
Metsäkeskuksen suunnittelemat hankkeet rahoitetaan valtion kestävän metsätalouden eli Kemeran varoista. Toteutuksesta vastaavat metsänhoitoyhdistys ja Otso-metsäpalvelut.
Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntijan Timo Vesannon mukaan kansalaisaktiivisuus on tervetullut lisä vesiensuojelussa. Hän kiittää kalastuskunnan ja Pro Kuivasjärvi -liikkeen toimeliaisuutta. Molemmat tekevät tahoillaan arvokasta työtä, ja valuma-alueiden kunnostus on hyvässä vauhdissa.
– Kuivasjärvellä huoli on aiheellinen ja siellä on lähdetty liikkeelle laajalla rintamalla. En tiedä Pirkanmaalla toista järveä, jossa olisi näin paljon toimijoita ja kunnostuskohteita.
Vesanto korostaa, että vesiensuojelu on pitkäjänteistä työtä. Tulokset näkyvät vuosien päästä, ja työ on vasta alussa Kuivasjärvellä.
– Valuma-alue on todella suuri, ja on tärkeä saada pientenkin latvavesien tulvavirtaamat hallintaan. Työ tulee jatkumaan vielä pitkään, jos vaan varoja ja tarmoa riittää.