Tylsää uutisviikkoa ei Istanbulissa tunneta

Ulkomaan-toimittaja Sanna Raita-aho kirjoitti kirjan Arabikevään jälkeen.

Turkissa Istanbulissa asuva ulkomaantoimittaja Sanna Raita-aho on parhaillaan kotimaassa markkinoimassa tuoreinta kirjaansa. Hän kirjoitti yhdessä tietokirjailija, Lähi-idän asiantuntija Lilly Korpiolan kanssa teoksen Arabikevään jälkeen.
He esittelevät kirjaa Helsingissä ensin kirjan julkistamistilaisuudessa ja viikonloppuna kirjamessuilla.
– Halusimme avata kirjassa ihmisten arkea, ja politiikkaakin, uutisotsikoiden takaa. Haastateltavat ovat kansannousun kokeneita tunisialaisia, egyptiläisiä ja syyrialaisia nuoria, Sanna Raita-aho sanoo.
Raita-aho on kierrellyt ja työskennellyt laajalti Lähi-idässä ja hänellä on hyvät kontaktit. Syyrialaiset haastateltavat ovat Turkissa olevia pakolaisia, joita on maassa 3 miljoonaa.
Raita-aho toteaa, ettei arabikevät täyttänyt odotuksia demokratiasta. Vastakkain ajautuivat perinteinen vallankäyttö ja uuden sukupolven vaatimukset, eikä tilanne ole ratkennut.
Miljoonat ihmiset ovat lähteneet liikkeelle sodan ja vainojen keskeltä. Seuraukset tuntuvat suomalaisessakin arjessa.
Sosiaaliset verkostot
ensiarvoisen tärkeitä
Ylen avustajana toimiva Sanna Raita-aho nähdään viikoittain uutislähetyksissä. Noin 15 miljoonan asukkaan Istanbulissa jutunaiheita löytää aina. Suurkaupungissa ei ole koskaan tylsää uutisviikkoa, ja vastaan voi kävellä aiheita hääseurueesta vallankaappausyritykseen.
– Turkissa sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä. Käytän tietolähteinäni ystäviäni, toimittajia ja sosiaalista mediaa sekä paikallisia tutkijoita. Ihmiset antavat mielellään haastatteluja ja uskaltavat puhua, Sanna Raita-aho kertoo.
Raita-aho ei ole kokenut Turkissa varsinaisia vaaratilanteita, mutta pari kertaa tilanne on ollut hieman epämiellyttävä. Hän oli kurdipuolue HDP:n virallisella vaalikojulla jututtamassa ihmisiä, kun joukko miehiä ympäröi hänet ja kuvaajan. He kertoivat olevansa siviilipoliiseja.
– Miehet jäivät kuuntelemaan, ja se oli haastateltavallekin epämukavaa. He myös seurasivat meitä jonkin aikaa haastattelun jälkeen.
Toisella kerralla Raita-aho oli sivummalla paikalla kielletyn Pride-kulkueen aikana. Poliisit käyttivät kulkueen hajottamiseen kyynelkaasua. Taustalla ollut Raita-aho pääsi pujahtamaan sivukadulle.
Raita-aho sanoo, että Istanbulissa ilmapiiri on kuitenkin aika vapaa. Työskentely ei ole niin vaarallista kuin esimerkiksi kurdialueilla voi olla.
Bosporinsalmella
viihtyy aina
Vapaa-aikanaan Sanna Raita-aholla riittää sarkaa, kun hän tutustuu suurkaupunkiin miehensä ja ystäviensä kanssa.
– Lempiharrastukseni on ylittää lautalla Bosporinsalmi.
Raita-aho sanoo, että turkkilainen yhteiskunta on hierarkinen. Suhteet esimerkiksi naapureihin ovat tiiviimmät kuin Suomessa. Siinä on hyvät ja huonot puolensa.
– Naapurimme voivat esimerkiksi tuoda meille ruokaa. Toisaalta yhteisön painostus voi olla toisinaan merkittävä. Kaupunginosat ovat hyvinkin erilaisia, ja minä hakeuduin tietoisesti liberaaliin kaupunginosaan.
Karviasta kotoisin oleva Raita-aho käy kotimaassa suunnilleen kolmen kuukauden välein. Hän herkuttelee ruisleivällä, saunoo ja kiertää tapaamassa ystäviään.
Hänen vanhempansa Eija Kaunisto ja Voitto Raita-aho ovat joutuneet tottumaan, että tytär asuu tuhansien kilometrien päässä.
– Ei heitä erityisesti jännitä, että asun ulkomailla. Paitsi isä ehkä joskus vähän hermoilee, Sanna Raita-aho tuumaa.