Aurora, blogi 46/17

Kokeilen taas kirjoitusta. Viimeksi huomasin, että kirjoitettuani 500 sanaa, oli tekstin vieritys ylös- ja alaspäin hidasta, jos halusi oikoa virheitä.

Otsikoksi tuli nyt Aurora. Sehän tarkoittaa latinan kielessä aamuruskoa, aamunkoittoa, ehkä myös revontulia. Tässä tarkoitan sillä Turun yliopiston sidosryhmälehteä, joka ilmestyy kolmeti vuodessa; numero 3 tuli juuri tänään. Tuskinpa lehti kovin monelle parkanolaiselle tulee, se on kuitenkin selattavissa myös verkkolehtenä osoitteessa  auroralehti.fi

Selailen lehteä silti hieman. Netin käyttäjille voin kertoa, että Yliopisto avasi monipuolisen kuvakokoelman historiansa viideltä ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Tässä mediapankissa on noin 6000 valokuvaa. Kuvat ovat selattavissa osoitteessa  mediabank.utu.fi

Sitten vielä yksi sähköpostiosoite. Uusien Turun yliopistossa tarkastettujen väitöskirjojen esittelyt löytyvät osoitteesta   utu.fi/vaitokset

Poimin tähän joitakin havaintoja näistä väitöksistä.

Helena Lindstén on tutkinut kulttuurihistorian väitöksessään kahvinjuontia maaseutukodeissa 1920-luvulta 1960-luvulle. Naisten ahkeruuden ja pätevän emännän kriteesinä pidettiin hyvän kahvin valmistamista sekä tarjoilusta ja siisteydestä huolehtimista. Miehet kontrolloivat kahvin hankintaa ja sen valmistamista. Työväen kahvi saattoi olla huonolaatuisempaa kuin isäntäväellä. Maalaisväestö joi kahvinsa tassilta hörppien, paitsi kirkkoherra ja opettaja. Naisten kahvihetkiin liitettiin juoruilu.

Juha-Matti Pihlava osoitti tutkimuksessaan, että ruis ja ohra sisältävät lukuisia terveysvaikutteisia yhdisteitä – hyviä lähteitä ovat esimerkiksi mämmi ja olut. Erikoisesti arvostetaan ruismaltaita, jotka ennen tehtiinkin itse savusaunassa (vaikka ed. blogissa mainittu Kuivasen emäntä jo osti kaupasta mallassäkin).

Tiedeuutisessa kerrotaan, että tutkijat löysivät avaruudesta suurennuslasin tavoin toimivan tähtijoukon. Mukana oli mm. Talvikki Hovatta Turun yliopistosta.

Kulttuurihistorioitsija Annakaisa Suominen on julkaissut tietokirjan tavoista ja tervehtimisestä. Hän pohtii, voiko kättelystä kieltäytyä ja miten naapuria tulisi tervehtiä.

Sitten on kahdeksansivuinen juttu otsikolla: Mistä viha kumpuaa? Siinä Marjo Kaartinen toteaa, että vihan ilmeneminen on voimakkaasti kulttuurisidonnaista. Neljä sivua saa sydäntutkimuskeskuksen johtaja Olli Raitakari, jolla on tavoitteena ennaltaehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia tutkimuksen keinoin. Myös pelien pelaamisesta on juttu, joka alkaa: suurin osa suomalaisista pelaa säännöllisesti, mutta ei itse huomaa sitä.

Lopussa on vielä kiitos lahjoittajille. Kerrotaan, että 2014 alkanut varainhankinta ylitti odotukset, yliopisto sai yli 6,5 miljoonan euron lahjoitukset. Suurin oli erään lääkintöneuvoksen lahjoitus 800 000 euroa, ja osuuspankkiryhmäkin oli lahjoittanut 500 000 euroa. Yliopistoseura taas jakoi neljä 1300 euron palkintoa ansiokkaista väitöskirjoista.