Sudokut, blogi 49/17

Jäädessäni eläkkeelle 2004 alkoivat sudokupelit tulla markkinoille. Nyt niitä on jo lähes joka lehdessä. Olen pitänyt Parkanon kirjastossakin 6.3.06 luennon sudokuista. Siinä kerroin seuraavaa:

Sudoku on peli, jossa 9×9-ruudukkoon täydennetään numerot 1…9 siten, että jokaisella vaakarivillä, jokaisella pystyrivillä ja jokaisessa 3×3-laatikossa esiintyy täsmälleen kerran jokainen numeroista 1…9. Sudoku on siis logiikka- eli päättelypeli. Se ei edellytä minkäänlaista matemaattista lahjakkuutta, On todettu, että tämän pelaaminen hidastaa aivojen rappeutumista, erikoisesti yli 60-vuotiailla (Dublinin neurotieteiden instituutin johtajan Robertsonin mukaan). On todettu vanhusten aivojen toimintakyvyn kohentuneen jopa 14 vuotta sudokua harrastavilla.

Historiasta: Jo 1700-luvulla sveitsiläinen matemaatikko Euler esitti ns. latinalaisen neliön, johon piti sijoittaa esim. luvut 1…7 eri riveille ja sarakkeille niin, että kukin luku esiintyy kerran. Sellaisia muistan esiintyneen 1950-luvun Pikkujättiläisessäkin. Sitten vasta 1970-luvullq ilmestyi Number Place-niminen numeroristikko amerikkalaislehteen, mikä kuitenkin jäi sanaristikoiden jalkoihin länsimaissa, mutta Japanissa kävi toisin. Japanilaisiin kirjoitusmerkkeihin eivät ristisanat sovellu, ja näin peli levisi nopeasti Japaniin. Alkuperäinen japaninkielinen nimi oli suuji wa dokushin ni kagiru, joka tarkoitti yksin olevaa numeroa. Nimi lyheni muotoon sudoku.

Sitten uusseelantilainen Wayne Gould huomasi nämä ruudukot Tokiossa 1997, ja suunnitteli niille tietokoneohjelman, joka valmistui 2003. Hän esitteli ohjelman englantilaiselle The Times-lehdelle, joka alkoi julkaista numeroristikoita. Peli levisi nopeasti kaikkiin maihin.

Pohjoismaiset sudoku-mesteruuskisat pidettiin 2005 Tukholmassa. Niihin osallistui 10 000 harrastajaa ja voiton vei vaasalainen David Stenlund, 16 v. Nyt ruudukoita on kaikissa sanoma- ja aikakauslehdissä (ei Y-S:ssa!). Ei ole pelkoa, että ruudukot loppuisivat, sillä niitä on 6,6, tuhatta triljoonaa erilaista, tarkemmin 6670903752021072936960 kpl.  Lisäksi niitä on eri vaikeusasteita, jotka on tavallisesti merkitty asteikolla 1…5. Tavallisesti ruudukko on sitä haasteellisempi, mitä vähemmän numeroita on annettu, kuitenkin vähintään 17 numeroa pitää olla lähtötilanteessa. Kuitenkin kaikki ruudukot ovat päättelyn avulla ratkaistavissa. Minkäänlaista arvausta ei siis tarvita. Kerran oli Ruoveden kesäjuhlilla sudokukisat. Kävin siellä, ja 1. palkinto tuli! Kun Iltasanomien TV-lehti alkoi ilmestyä, oli siinäkin sudokusivu. Siitä tuli tasan 10 kertaa 100 euron pikavoitto (sitten tehtäviä helpotettin, joten ratkaisijoita on jo enemmän ja palkintoja tulee harvemmin).

Varsin hyvä 5 tähden sudoku oli viime keskiviikon Aamulehdessä. Jos lukijalla ei sitä ole, voi sen tästä kopioida ruutupaperille (ruutukoko vähintään 1 cm, jotta tarvittavia apunumeroita mahtuu ruudun yläreunaan). Tässä viiva-merkki (-) tarkoittaa tyhjää ruutua:

– – – 5 8 – – – –

8 3 – – – 2 6 – –

– – 2 – – 1 – 9 –

3 9 – – – – 7 – 6

6 – – – – – – – 9

2 – 8 – – – – 3 5

– 8 – 4 – – 9 – –

– – 7 3 – – – 4 1

– – – – 1 5 – – –

Tämä on siitä mainio sudoku, että yhtään lukua ei löydy kaikkien apunumeroidenkaan sijoittelun jälkeen. Siksi annan pari vinkkiä innokkaille yrittäjille:

Rivillä 2 apunumeroista löytyy kolmoset 497, minkä jälkeen jää apunumeropari 15.

Pystysarakkeesa 3 löytyy kolmoset 145, joten jää toiset kolmoset 369.

Nyt saadaan rivin 7 ensimmäiseksi numeroksi luku 1, joka on ainoa vaakarivillä.

Pystysarakkeessa 3 on luku 4 vain rivellä 4 ja 5 (poistetaan 3. pystysarakkeeesta)

Vaakarivillä 8 on luku 5 vain sarakkeissa 1 ja 2 (poistetaan 7. pystysarakkkeesta).

Nyt on luku 5 ainoana rivillä 7 sarakkeesa 8.

Myös rivin 3 sarakkeesa 7 oleva luku on 5.  Siitähän tuo jo lähteekin menemään. Onnea vain yrittäjille! Kun on paljon apunumeroita, pitää ratkaistaessa olla tarkkana, sillä tehtyjä mokia ei huomaa muusta kuin, että jossain vaiheessa tulee ristiriitainen tilanne.