Metsäpeurat pysyttelivät vierailta piilossa

Tiedotustilaisuus metsäpeuran palautusistutuksista houkutteli toimittajia tutustumaan Lauhanvuoren kansallispuiston totutustarhaan.
Eläimet pysyttelivät vierailta ja kameralta piilossa, mikä on projektin onnistumisen kannalta hyvä asia.
– Saaliseläiminä niiden pitää käyttäytyä villieläinten tavoin, että ne vapauduttuaan selviävät luonnossa, Metsähallituksen suunnittelija Milla Niemi kertoo vierailijoille.
Lauhanvuoren totutustarha on osa isompaa projektia, jonka tavoitteena on palauttaa metsäpeurakanta takaisin läntisen Suomen luontoon.
Isojoella sijaitsevan Lauhanvuoren lisäksi oman totutustarhansa metsäpeuroineen on saanut Pirkanmaan puolella sijaitseva Seitsemisen kansallispuisto.
– Tavoitteena on, että metsäpeurat lisääntyvät tarhassa ja syntyvistä vasoista muodostuu alku alueen omalle metsäpeurakannalle. Näillä näkymin tarhoista vapautetaan ensimmäiset eläimet vuoden 2019 loppupuolella, hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä kertoo.
Hänen mukaansa hanke on onnistunut, jos kahdesta tarhasta palautuu luontoon yhteensä noin 80 yksilöä seitsemän vuoden aikana.
Metsäpeura on poronsukuinen jäkäläkankaiden asukki, jota esiintyi yleisesti myös Satakunnan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan seuduilla noin 150–200 vuotta sitten.
Metsähallituksen erätalousjohtajan Jukka Bisin mukaan kanta hupeni 1860-luvun katovuosien jälkeen, kun suomalaiset söivät metsäpeuroja nälkäänsä.
– Koska kyseessä on melkeinpä kansalliseläin, lajin palautusistutukset Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin on historiallinen tapahtuma, hän muistuttaa.
Toiveet palautusistutuksen onnistumisesta ovat korkealla. Vastaavanlainen projekti toteutettiin 1970–80-luvuilla Suomenselän alueella, jossa nykyään elää istutusten ansiosta noin 1 300 metsäpeuraa.
Suomenselän lisäksi villejä metsäpeuroja elää Kainuussa, jossa lukumäärä on noin 700 yksilöä.

Palautus maksaa
noin miljoonan

Lauhanvuori ja Seitseminen valikoituivat uuden projektin kohteiksi, koska seuduilla on luontaiset edellytykset peurojen kotiutumiselle. Suojelualue on etu, mutta metsäpeurat pärjäävät myös talousmetsissä.
Sakari Mykrä kertoo, että metsäpeurahanke ei ole pelkästään kansallinen projekti. Metsäpeura Life -hankkeeseen on myöntänyt rahoitusosuuden myös Euroopan komissio. Laji on arvokas, koska sitä esiintyy vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Rajan takanakin on vain noin 2 000 eläimen populaatio.
Seitsemän vuotta kestävän projektin kokonaiskustannus on noin 5 miljoonaa euroa, josta palautusistutuksen osuus on noin 1 miljoona.
– Tarhaa kohden rahaa kuluu noin 100 000 euroa vuodessa, Mykrä sanoo.
Muita toimia kannan vahvistamiseksi ovat muun muassa elinympäristöjen parantaminen ja metsäpeuratietouden lisääminen.
Totutustarhaa ympäröi verkkoaidan lisäksi sähköpaimen, koska yksi projektin onnistumista uhkaava tekijä on suurpetojen lisääntyminen lähialueilla.

Seitsemisen tarhassa
kuusi yksilöä

Seitsemisen tarhassa on kuusi metsäpeuraa. Tarha on noin 15 hehtaaria ja sijaitsee puistoalueen ulkopuolella.
Mykrän mukaan metsäpeurakannan leviäminen läntiseen osaan maata on perustelunsa. Sillä estetään kannan sekoittuminen poron kanssa. Metsäpeuran geeniperimä halutaan pitää mahdollisimman puhtaana.
– Metsäpeura on poron alalaji, ja lajien pitäminen erillään on alituinen työsarka.