Ylös pulpetista

Kun oppilaat palasivat koulunpenkeille joululoman jälkeen, aloitti Arttu Latvajärvi pestinsä Kihniön yhtenäiskoulun Liikkuva Kihniö -hankkeessa, joka on osa valtakunnallista Liikkuva koulu -hanketta. Latvajärven tehtävänä on varmistaa, etteivät koululaiset vietä liikaa aikaa istualtaan.
– Koko Liikkuvan koulun idea on, että jokainen peruskouluikäinen liikkuisi vähintään tunnin päivässä.
Tavoitteeseen koitetaan päästä vaikkapa välituntiliikuntaa lisäämällä. Latvajärvi kertoo, että yhtenäiskoulussa aloitetaan ryhmittäin tapahtuva välituntiliikunta. Parikymmentä oppilasta on käynyt aiheesta koulutuksen, ja he toimivat ryhmien vetäjinä.
Latvajärvi pitää myös koulupäivän jälkeisiä liikuntakerhoja, ja tällä viikolla alkaa kaukalopallosarja.
Lisäksi Liikkuvan koulun tarkoitus on tuoda liikunta osaksi normaaleja oppitunteja. Tämä tarkoittaa uusia toimintatapoja.
– Esimerkkinä voisi toimia parkanolaislähtöinen opettaja Jukka Sinnemäki, jonka luokasta löytyy erilaisia liikuntavälineitä leuanvetotangosta alkaen.
Oppilaat saattavat käydä esimerkiksi roikkumassa tangosta tai venyttelemässä pari kolme kertaa oppitunnin aikana muita häiritsemättä. Samalla oppimistulokset ovat parantuneet.
Jyväskylän kristillisessä koulussa opettava Sinnemäki on parhaillaan ehdolla kansainvälisen Global Teacher Prize -opetuspalkinnon saajaksi.

Oma tapa
liikkua

Ensimmäisen työviikkonsa aikana Latvajärvi teki tilannekatsauksen siihen, mitä yhtenäiskoulussa on jo ehditty tehdä liikunnan lisäämisen hyväksi. Liikkuva Kihniö käynnistyi nimittäin lukuvuoden alussa. Samalla hän ideoi kevätlukukauden toimintaa ja kartoitti välinehankintoja.
Latvajärven mielestä on tärkeää, että oppilaiden kiinnostuksen kohteet näkyisivät hankkeessa.
– Olisi hyvä löytää jokaiselle mieluinen tapa liikkua. Joillekin esimerkiksi retkeily voi olla se ainoa liikuntamuoto, jota haluaa harrastaa. Kaiken ei tarvitse olla kilpaurheilua.
Useiden tutkimusten mukaan suomalaiset ovat nykyään jakautunutta kansaa, mitä tulee liikuntaan. Jotkut liikkuvat todella paljon, jotkut eivät yhtään. Sama suuntaus näkyy Latvajärven mukaan lasten ja nuorten elintavoissa.
– Liikunta kilpailee älylaitteiden ja pelikoneiden kanssa. Toisaalta jos vanhemmat tuijottavat ruutua eivätkä liiku, eivät lapsetkaan sitä tee.
Latvajärvi sanoo olevansa kuitenkin positiivisesti yllättynyt kihniöläiskoululaisten innokkuudesta välituntiliikuntaa kohtaan. Eri-ikäisten oppilaiden voi nähdä liikkuvan keskenään yhteisellä aamun ensimmäisellä välitunnilla.

Takaisin
Kihniöön

Kankarille vuodenvaihteessa perheensä eli puolisonsa ja kahden pienen lapsensa kanssa asettunut Latvajärvi on paljasjalkainen kihniöläinen ja näin ollen paluumuuttaja. Parin vuoden ajan hän asui Porvoossa ja työskenteli sipoolaisen Ådalens Idrottsförening -salibandyseuran seuratyöntekijänä.
Kihniön yhtenäiskoulukin on tuttu työympäristö. Syyslukukaudella 2015 Latvajärvi toimi koululla avustajana, ja opiskelujensa aikana hän oli useasti liikunta- ja vapaa-aikatoimen kesätyöntekijänä. Koulutukseltaan Latvajärvi on liikunnanohjaaja, joksi hän valmistui Rovaniemen ammattikorkeakoulusta keväällä 2015.
Latvajärvi kertoo nykyisen työn olevan perheen kannalta parempi. Salibandyseurassa kun päivät venyivät pitkälle iltaan monta kertaa viikossa.
Lisäksi Kihniössä ovat lähellä vanhemmat, veljet, kaverit ja muut tukiverkot.
– Ja toisaalta on ihan mukavaa, että kaupassa käydessä kaikki tuntevat.