Koulutus on avaintekijä nuoren hyvinvoinnissa

Koulutus on nuorten hyvinvoinnissa avainasemassa. Näin toteavat sivistystoimen hallintopäällikkö Jenni Alppi ja etsivä nuorisotyöntekijä Mikko Nisukangas.
Peruskoulun jälkeen nuoret haluavat opiskelemaan ja sitä kautta työelämään. Kaikki eivät kuitenkaan halua muuttaa pois kotoaan.
Toisen asteen koulutuksen järjestäminen omalla paikkakunnalla ja lähipaikkakunnilla on ensiarvoisen tärkeää.
Jenni Alppi on tyytyväinen, että Parkanossa lähihoitajakoulutus jatkuu, ja tänne saatiin myös logistiikkakoulutus.
Aina nuoren ei ole helppoa löytää sopivaa opiskelupaikkaa. Elämänhallintaa voi haitata moni muukin asia.
Mikko Nisukangas työskentelee syrjäytymisuhan alla olevien nuorten kanssa. Ongelmia on monenlaisia, ja joillekin niitä on kasaantunut.
Etsivä nuorisotyöntekijä auttaa nuoria etsimään paikkaansa elämässä. Viime syksynä hän haki ratkaisuja muutamien sellaisten nuorten kanssa, joille löytyi opiskelupaikat lähiseuduilta. Aina näin hyvin ei käy.
Etsivä nuorisotyöntekijä työskentelee Parkanossa neljättä vuotta. Viime vuonna hän auttoi noin 40 nuorta aikuista, joista vanhimmat olivat 29-vuotiaita.
Nuoria ohjataan Nisukankaan pakeille TE-toimistosta, sosiaalitoimesta, Kelalta ja oppilaitoksista. Lukio ja ammatilliset oppilaitokset ottavat etsivään nuorisotyöntekijään yhteyttä myös siinä tapauksessa, jos oppilas keskeyttää koulunkäyntinsä.
Tilanteeseen pyritään hakemaan heti apua.
– Yritämme yhdessä nuoren kanssa löytää hänelle sopivan opiskelu- tai työharjoittelupaikan.
Nuoret hakevat apua myös erilaisten papereiden täyttämisessä. Jotkut haluavat keskustella kotioloihin liittyvistä asioista ja yleensäkin mieltä askarruttavista arkisista aiheista.
Kynnys on matala, ja nykyisin nuoret itsekin hakeutuvat omatoimisesti Nisukankaan luo. Hän pitää tätä erinomaisen hyvänä asiana.
– Sitä vielä odotan, että myös nuorten vanhemmat ottavat minuun yhteyttä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa, sen parempi.
Nisukangas ei pidä rekisteriä nuorista, jotka asioivat hänen kanssaan.

Toimiva palveluverkosto
on tärkeä tuki

Koulutuksen lisäksi Alppi ja Nisukangas nostavat esiin Parkanossa toimivan hyvän palveluverkoston nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi. Harvalla pienellä paikkakunnalla on TE-toimisto, ja iso merkitys on myös nuorten työpajalla.
Nisukangas toivoo paikallisten yritysten lähtevän rohkeammin yhteistyöhön syrjäytymisuhan alla olevien nuorten työkokeiluun.
– Tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa. Yrittäjät ovat kiireisiä, mutta minä olen apuna ja tiiviisti mukana nuoren työkokeilussa, Nisukangas sanoo.
Harrastusmahdollisuudet ovat paikkakunnalla hyvät. Toimintaa järjestävät monet tahot, kuten kansalaisopisto, koulu, yhdistykset ja seurat.
– Etenkin liikuntaharrastuksiin paikkakunnalla on runsaasti tarjontaa. Uusi nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Antti Luusalo kartoittaa parhaillaan, että olisiko myös ”höntsäilevälle” harrastukselle tarvetta, Jenni Alppi sanoo.
Nuorisotiloille on aina kysyntää. Uudessa tilassa torin vierellä voi pian viettää avajaisia. Tuore nuorisovaltuusto saa vaikuttaa sisustukseen.
Lisäksi seurakunnalla on suosittu nuorisotila. Kaupungin ja seurakunnan nuorisoillat pidetään eri aikoina, joten nuoret pääsevät halutessaan kumpaankin.

Hesarin vertailussa
hyvä menestys

Helsingin Sanomat käsitteli marraskuussa (HS 20.11.17) nuorten syrjäytymistä ja vertasi kuntia keskenään sen perusteella, kuinka paljon kuntiin on kertynyt nuorten syrjäytymisriskiin vaikuttavia tekijöitä. Tiedot oli koottu THL:n Sotkanet-tietokannasta.
Tämän vertailun perusteella nuoret voivat Parkanossa varsin hyvin. Vertailun mukaan parhaiten nuoret voivat Kruunupyyssä, joka sai eniten pisteitä. Parkano sai pisteitä 43:ksi eniten.
– Kuulostaa hyvältä. Parkanossa on aika toimivat järjestelmät. Pienenä paikakkuntana pystymme toimimaan nopeasti. Kaikessa on kuitenkin aina parantamisen varaa, Jenni Alppi toteaa.
Nisukangas sanoo, että vertailun tulos on myönteinen yllätys. Hänhän toimii syrjäytymisuhan alla olevien nuorten parissa, ja tuntee ennen kaikkea nuorten ongelmat.
HS:n vertailuun oli tilastoista otettu tiedot kuntien nuorisotyöttömyydestä, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus, depressiolääkkeiden käytöstä korvausta saaneiden nuorten osuus, toimeentulotukea lyhytaikaisesti tai pitkäaikaisesti saaneet nuoret ja nuoriin kohdistuneet rikosepäilyt.
Kunnille annettiin muuttujista erillinen summapiste. Esimerkiksi suhteellisesti eniten nuorisotyöttömiä sisältänyt kunta sai kyseisen muuttujan summapisteeksi arvon yksi. Lopuksi pisteet laskettiin yhteen.
Vertailussa oli kunnat, joissa on yli 5 000 asukasta. Mukana oli 176 kuntaa.
Kankaanpäässä oli 30:nneksi parhaiten voivat nuoret ja Ikaalisissa 102:nneksi.
Huonoin tilanne vertailun mukaan on Äänekoskella.