Sähkölinjoja raivataan ympäri vuoden

Ari Jyränen raivaa Ratikyläntien varressa kulkevaa sähkölinjaa.

Lumisin talvi viiteen vuoteen ei estä sähkölinjojen raivausta Kihniön Ratikylässä. Työn urakoineen Puskapojat Oy:n Ari Jyränen ja Samuli Jyränen rämpivät polvea myöten hangessa kylätien laidassa kulkevan sähkölinjan alla.
Paksu lumikerros hidastaa työtä jonkin verran, mutta raivaus etenee tasaisen varmasti.
– Lunta on tullut kahden päivän aikana noin 10 senttiä. Lisälumen takia ongelmaksi voivat muodostua liian pitkiksi jäävät kannot, miehet kertovat.
Työvälineinä heillä on raivaussaha ja pitkävartinen oksasaha. Työ on kaksivaiheinen. Ensin siivotaan linjan alusta raivaussahalla, jonka jälkeen reunapuista poistetaan kaapelin päälle kurottavat oksat. Kaikki enintään metrin päässä olevat oksat sahataan pois.
Tien varressa kulkevan riippukaapelin linja siivotaan muutaman metrin leveydeltä. Metsän puolella on runkolinja, jossa on useampi kaapeli rinnakkain. Sen alla raivattavaa on noin kymmenen metrin leveydeltä.
Puihin kerääntynyt tykkylumi on aiheuttanut tänä talvena ongelmia sähkölinjoille varsinkin Itä-Suomessa. Pirkanmaalla, Leppäkosken Sähkön alueella runsas lumentulo ei ole aiheuttanut ainakaan vielä isoja ongelmia.
– Sääennuste lupaa taas vesikeliä, mikä onneksi sulattaa lumet pois, työsuunnittelija Seppo Keisala sanoo.
Kaapelia painava luminen oksa aiheuttaa Keisalan mukaan sähkökatkoksia varsinkin runkolinjoilla. Pienjännitelinjat eivät ole yhtä häiriöherkkiä.

Raivattavaa 200–300
kilometriä vuodessa

Ongelmia linjoille aiheuttavat lenkopuut, jotka taipuvat raivatun alueen ulkopuolelta kaapelin päälle. Raivausvaiheessa nekin on lupa poistaa.
Lumi- ja myrskyvahinkojen varalta sähköyhtiö tekee ennalta ehkäisevää linjojen raivausta jatkuvasti vuoden ympäri.
Suunnittelu- ja rakennuttamispäällikkö Mika Marttila kertoo, että yhtiöllä on Parkanossa, Ylörvellä, Kihniössä, Jämijärvellä, Ikaalisissa ja Hämeenkyrössä sähköverkostoa runsas 4 000 kilometriä. Kun siitä lasketaan pois peltoaukealla kulkevat sähköverkot ja maakaapelit, raivattavaa osuutta jää kaikkiaan noin 1 800 kilometriä.
Vuosittain raivataan 200–300 kilometriä. Linjat käydään läpi kuuden vuoden välein.
Raivausta tehdään osittain kelien mukaan. Kihniö esimerkiksi on runsaslumista aluetta. Jos lunta on liikaa, kohteen voi vaihtaa vähälumisemmalle alueelle Ikaalisiin.
Sähköyhtiön omat työntekijät tekevät vain vikailmoituksiin liittyviä raivauksia. Muuten raivaustyöt on urakoitu metsäalan ammattilaisille.

Lainsäädäntö
kiristynyt

Verkostojohtaja Matti Virtasen mukaan sähkölinjojen raivausta on tehty aina, mutta työtä on tehostettu viime vuosina, koska asiakkaat ovat entistä riippuvaisempia laadukkaasta sähköstä.
Myös lainsäädäntö on kiristynyt.
Vuonna 2013 voimaan astunut sähkömarkkinalaki kiristi sähkön toimintavarmuuskriteerejä. Sen mukaan myrskyn tai lumen aiheuttama sähkökatkos saa kestää maaseudulla enintään 36 tuntia ja taajamassa 6 tuntia.
– Kriteerit on täytettävä viimeistään vuonna 2028. Siirtymäaikana sähköverkkoja on peruskorjattu voimakkaasti. Leppäkoski investoi noin 6 miljoona euroa vuodessa muun muassa maakaapelointia lisäämällä ja siirtämällä linjoja teiden varsille. Kaikkea ei voi tehdä yhdellä kertaa, koska siirtohinnat on pidettävä kohtuullisina.
Vaikka sähkövarmuus on parantunut, tekemistä riittää edelleen.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Leppäkoski on joutunut maksamaan asiakkaille korvauksia yli 12 tunnin sähkökatkoksista muutaman kerran.
– Viimeksi toissa vuonna Rauni-myrskyn jäljiltä, jolloin maksoimme korvauksia yhteensä 80 000 euroa. Summa jakautui vajaalle tuhannelle asiakkaalle. Hyvien vuosien jälkeen myrsky muistutti taas verkon haavoittuvuudesta, Virtanen toteaa.