Selvitysmies esittää seurakuntaliitosta

Selvitysmies Matti Piispanen esittää, että Parkanon, Kihniön, Hämeenkyrön ja Ikaalisten seurakunnat liittyvät osaksi Ylöjärven seurakuntaa.
Piispasen esitys on valmistunut sen jälkeen, kun Länsi-Pirkanmaan seurakuntien yhteistyöselvitys käynnistyi viime keväänä.
Viiden seurakunnan edustajista koottu ohjausryhmä on selvitysmiehen kanssa etsinyt ratkaisua, joka turvaa pienten seurakuntien toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa.
Esitys etenee seuraavaksi tuomiokapituliin, joka tekee sen pohjalta seurakunnille aloitteen. Seurakuntien kirkkoneuvostot käsittelevät aloitetta 6. maaliskuuta. Lopullisen päätöksen aloitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekevät kirkkovaltuustot 14. maaliskuuta.
Yhteistyöselvitys on käynnistetty seurakuntien aloitteesta.
Seurakunnissa on jo vuosia työskennelty tulojen ja menojen tasapainottamiseksi: henkilöstöä on vähennetty, veroäyriä korotettu ja kiinteistöjä myyty. Myös naapuriseurakuntien välinen yhteistyö on lisääntynyt.
Piispanen korostaa, että esitys perustuu seurakunnilta saatuihin tietoihin.
– Kyse ei ole mielipiteestä vaan mahdollisuudesta turvata seurakuntien toiminta tilanteessa, jossa taloudelliset resurssit vähenevät koko ajan.

Esityksessä Kihniö
olisi seurakuntapiiri

Selvitysmiehen mukaan hallinnon pyörittäminen on seurakunnille taloudellisesti turhan raskasta. Hän muistuttaa, että perustehtävä eli toiminnan pyörittäminen seurakuntalaisten parissa on hallintoa olennaisempaa.
Piispasen mukaan olisi ihanteellista, jos rakenteellisen ajattelun sijaan alettaisiin puhua seurakunnasta toimijana kunnan sisällä. Ei puhuttaisi enää Parkanon tai Kihniön seurakunnasta, vaan seurakunta Kihniössä tai Parkanossa. Se kuvastaisi sitä, että toiminta on rakenteita tärkeämpää.
Piispasen esityksessä Ylöjärven seurakunnassa toimisi kolme kappeliseurakuntaa, joista Parkano ja Kihniö muodostaisivat yhteisen Parkanon kappeliseurakunnan. Kihniö toimisi Parkanon seurakuntapiirinä.
Kirkkoherra Mauri Pihlajamaan mukaan Kihniö lähti selvitystyöhön avoimin mielin ja tiedostaen, ettei pieni seurakunta pärjää enää yksin.
Piispasen esitykseen sellaisenaan Pihlajamaa ei kuitenkaan lämpene.
– Oma kappeliseurakunta on kihniöläisille vakavasti harkittava vaihtoehto, mutta sulautuminen Parkanon kappeliseurakuntaan ei kuulosta realistiselta. Ohjausryhmän kihniöläisten jäsenten mielestä ”koukkaaminen” Parkanon kautta yhteisseurakuntaan ei ole tarkoituksenmukainen vaihtoehto, Pihlajamaa toteaa.
Hän aikoo olla asiasta vielä yhteydessä tuomiokapituliin.
– Toivon, että tuomiokapitulin aloitteessa Kihniö on tasavertainen kappeliseurakunta muiden kappeliseurakuntien joukossa. Seurakuntalaisten mielipidettä kuulemme kinkerikierroksella ennen kuin kirkkovaltuusto tekee lopullisen päätöksensä.

Suotuisa
neuvotteluasema

Parkanon seurakunta järjestää oman tilaisuuden seurakuntalaisten kuulemiseksi 18. helmikuuta.
Ohjausryhmässä mukana olleet kirkkoherra Liisa Myyryläinen ja talouspäällikkö Elina Silomäki kertovat, että Parkanon seurakunta kiinnostui yhteistyömahdollisuudesta siinä vaiheessa, kun sille tuli tieto seurakunnan siirtymisestä Lapuan hiippakunnasta Tampereen hiippakuntaan.
Myyryläisen ja Silomäen mukaan seurakuntien välinen yhteistyö on talouden näkökulmasta edessä jollakin aikajänteellä joka tapauksessa.
Kirkollisveron tuotto on Parkanossakin laskenut, ja seurakunnan jäsenmäärä vähenee noin sadalla joka vuosi.
– Selvityksen pohjaksi on tehty laajat vertailevat laskelmat sekä arviot esimerkiksi kiinteistöjen korjausvelasta. Sopeuttaminen on edessä kaikilla seurakunnilla. Isossa yksikössä pystymme paremmin turvaamaan palvelut, Elina Silomäki sanoo.
Liisa Myyryläinen muistuttaa, että yhteistyöhön on turvauduttu jo nyt. Parkano järjestää muun muassa rippikoulut yhdessä Kihniön kanssa.
Yhteistyöllä seurakunnat saavat tehostettua myös kiinteistöjen käyttöä. Esimerkiksi Poikkeusharjun leirikeskus on melkein koko talvikauden tyhjäkäynnillä.
Uudessa mallissa päätökset tehdään kirkkovaltuustossa, jossa on jäseniä kaikista kappeliseurakunnista. Lisäksi jokaisessa kappeliseurakunnassa toimii oma kappelineuvostonsa.
Myyryläisen mukaan neuvotteluasetelma on nyt suotuisa.
– Päätös on hyvä tehdä nyt, kun ei ole vielä pakkotilanne. Ohjausryhmässä korostimme omaleimaisen seurakuntaelämän säilyttämistä. Saimme äänemme kuuluviin keskusteluissa, koska Parkanossa on vahvuuksia, joita arvostetaan muissa seurakunnissa.