Järven kunnostus on kaupungin asialistalla

Parkanon kaupunki on ottamassa vetovastuun Parkanonjärven kunnostushankkeessa. Tekninen johtaja Jarmo Kyösti kertoo, että kunnostuslupa on asialistalla teknisen lautakunnan kokouksessa 21. helmikuuta.
Lautakunta päättää, lähteekö kaupunki mukaan luvan hakijana.
– Oma esitykseni on, että kaupunki lähtee hakemaan lupaa toimenpiteille, jotka nostavat järven keskivedenkorkeutta jo aiemmin tehdyn suunnitelman mukaisesti, Kyösti sanoo.
Ely-keskuksen teettämän suunnitelman mukaan Vääräjoen suulle on tarkoitus rakentaa pohjapato. Se vähentäisi veden vaihteluväliä ja nostaisi rehevöityneen järven keskivedenkorkeutta 32 senttiä ja alinta vedenkorkeutta 71 senttiä.
Tulvakorkeuteen pato ei vaikuttaisi. Toimenpiteisiin kuuluu myös Alasensalmen kevytruoppaus.
Kunnostushanke nytkähti liikkeelle toistamiseen viime vuoden lopulla, kun kaupungin sekä Yliskylän ja Alaskylän kalastuskuntien edustajat kokoontuivat pohtimaan viisi vuotta sitten kaatuneen hankkeen jatkoa.

Suostumuksia
tarvitaan lisää

Kyöstin mukaan kaupungin rooli luvan hakijana on kalastuskuntien toivomus. Hän muistuttaa, että asia on tärkeä kaupungille ja rannan asukkaille.
– Siksi olisi hyvä, että lupahakemuksen jättäminen käsitellään myös kaupunginhallituksessa.
Kaupunki ja kyläläiset keräsivät rannanomistajilta suostumuksia lupahakemukseen vuonna 2013. Allekirjoitukset saatiin noin sadalta rannanomistajalta, joita on yhteensä noin 160.
Vesioikeuden lupahakemukseen tarvitaan suostumus vähintään 75:ltä prosentilta maa-alueesta vesialueeksi muuttuvan alan osalta.
Kyösti arvelee, että hankkeen taakse tarvitaan vielä lisää suostumuksia.
– Aiemmin jo kerätyt nimet ovat edelleen voimassa, jos kiinteistönomistaja on pysynyt samana, hän toteaa.
Kunnostushanke kuuluu ely-keskuksen laatimaan Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan vuosille 2016–2021.

Vesijättöyhtymän
kanta on epäselvä

Hanketta aktiivisesti puolustanut Veikko Mantila osallistui marraskuussa pidettyyn palaveriin. Hän muistuttaa, että suurin osa rannanomistajista toivoo järven kunnostuksen käynnistymistä vuosien odottelun jälkeen.
Järven heikentynyt tila on huolestuttanut rantakiinteistöjen omistajia jo pitkään.
Toiveissa on, että hanke viedään tällä kertaa maaliin asti.
– Asia on ollut esillä 15 vuotta. Nyt mitataan jo hankkeen uskottavuutta, Mantila toteaa.
Jatkon kannalta avainasemassa on muun muassa Parkanonjärven vesijättöyhtymä, joka viisi vuotta sitten ei lämmennyt lupahakemukselle.
Yhdistyksestä löytyy kunnostuksen kannattajia, mutta epäselvää on, vaatiiko suostumus yksimielisen päätöksen.
Vesijättöyhtymän toimitsijan Jukka Reilinin mukaan noin 22 osakkaan vesijättöyhtymän asemaa lupaprosessissa selvitellään parhaillaan.
Vesijättöyhtymä on nykyään rekisteröity kiinteistö, jonka juridinen asema on epäselvä. Kiinteistön koko on noin 16 hehtaaria.
Yhtymä on vuosien saatossa muutettu kiinteistöksi, mikä mutkistaa asiaa.
– Tilanne on ongelmallinen, koska kiinteistön omistajien pitää oman käsitykseni mukaan tehdä päätös yhdessä. Yksimielisen päätöksen saaminen on todella haastavaa, sillä omistajina on useita perikuntia, joissa on lukuisia osakkaita. Juridista puolta selvitetään parhaillaan maanmittaustoimiston asiantuntijan kanssa, Jukka Reilin kertoo.
Hänen mukaansa vesijättöyhtymän sisällä on halukkuutta vedenpinnan nostoon, mutta kustannusten jakautuminenkin herättää vielä kysymyksiä.
Kunnostushankkeen kustannusarvio on 75 000 euroa.