Pakkasaamuna, blogi 2/18

Tänään puoli kahdeksan aikaan mittari näytti lukemaa -25,8 astetta. Radiossa sanottiin, että sama lukema oli Tampereen Siilinkarilla. TV kertoi, että kylmintä oli Lappeenrannassa, -29 astetta.

Uutisissa Trump ehdotti ratkaisua kouluampumisiin: opettajille aseet mukaan kouluun.

Suomen koulumaailma on sentään leppoisampaa. Moro-lehdestä näin kuvia, miten entinen opinahjoni Kalevan lukio voitti jälleen penkkarikisan. Lehdessä oli jopa viisi kuvaa:

Abeja rekassa kuin muovia meressä. Tästä oli vielä lisäjuttu, missä esiteltiin kolmiulotteisia muoviroskia.

Abien passiivimalli. Abi lojuu palmun katveessa.

Abien luontoonpalautusohjelma etenee. Kuvassa on pandoja yo-lakit päässään.

Ei ole mahdollista, että ihminen olisi joskus ollut ABINA.Kuvassa on Laura Huhtasaari kissanhäntineen.

Tasa-arvoinen abiliitto – kaikille L (kuvassa sateenkaarilippu).

Lehden B-osassa oli vielä koululaisten pilakuvakilpailun satoa. Oli kaksi aukeamaa hauskoja kuvia: Trump, Niinistö, Väyrynen, Soini, Loiri, Samulin, Haukio, Halonen. Tuli mieleen, että ennen olisi tullut satikutia, jos vaikka opettajasta olisi tehnyt pilakuvan.

Sitten toiseen aiheeseen. Joskus olen maininnut, että tyrväälainen rovasti Antero Warelius kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen näytelmän Vekkulit ja kekkulit (1848). Siinä mainitaan jopa ruoveteläinen suuri noita, Santalan Tanelikin. Tuota kirjasta en ole saanut käsiini. Sen sijaan minulla on kaksikin Wareliuksen kirjaa: Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853 sekä toisena kirjana Enon opetuksia luonnon asioista. Vilkaistaan ensimmäistä kirjaa:

Sivulla 13 kappaleessa ilmanlaatu kerrotaan: “Arvellaan keskinkertaisen talvi-ilman osoittavan 18 askelmaa kylmyyttä, ja keskinkertaisen suvi-ilman 18 askelmaa lämpimyyttä. 40:neen askelmaan ei ole pakkanen ehtinyt sittenvuoden 1844, eikä sitä ennen moneen vuoteen; helle nousee välisti 35 askelman paikkeille. Kovimmat pakkaset muistetaan olleen ainakin Helmekuussa, josta on syntynyt seuraava tarina. ‘Tammikuu on iso tammi, sill’ on paljon voimaa, mutt’on se lempuri; Helmekuu on pikku tammi ja tirhee, niinkun piänet herrat ja koirakkin.’

Sivulla 29 kerrotaan väestöstä: “Vuoden 1850 henkiluku osottaa Tyrväässä asuvan 8873 ihmistä, kaikki Suomalaisia. Aika-harvoin on joku Ruotsalainen ja Virolainen tänne muuttanut, mutta sitten vähitellen käynyt Suomalaiseksi; niin on niiden Pohjanmaan sukuisten Ruotsalaistenkin laita, joita vuonna 1848 lujettiin 6 henkeä. Mustalaisia ei tiedetä yhdenkään ainoan ottaneen asuntoansa tähän pitäjään, vaikka niitä ennen muinoin kyllä kuljeskeli täällä suurissakin joukoissa.”

“Ikää katsoen lujetaan 100:sta hengestä: lapsia, eli 15:tä vuotta nuorempia 36, keski-ikäisiä, eli 15:n ja 60:n välillä olevia 56, vanhoja ikäloppuja, 60 vuotta jättäneitä 8.”

Vielä on väestö jaettu eri säätyihinkin:

Talollisväki: kaikennimiset taloin haltiat ja vuokraajat emäntineen ja lapsineen  2200

Tölliläisväki: tölleinpitäjät lapsinens       3100

Itsellisväki – vaarit ja muorit lapsinensa, entiset sotamiehet      1000

Käsityöläiset, vaimoineen, lapsineen ja oppipoikineen, myös mylläritkin     300

Virkamiehet emäntinensä ja samansäätyiset lesket        88

Palkollisväki: renkit, piijat ja piikoina olevaiset raiskatut naiset lapsinensa         1880

Vaivaiset           305

Kirjasta saa varsin selvän kuvan entisajan elämästä. Sieltä löytyy kiinnostavia lukuja, mm. Työnteon ja arki-elämän muotoTavat erinäisissä tiloissa, Leikit, Ravinto, Vaatteet, Puheenparsi, Sivistyksen tila. Täytyypä jatkaa lukemista eteenpäin. Ehkä palaan noihin Enon opetuksiin toisella kerralla.