Ajanvietettä, blogi 6/18

Ristikko 12.  Eilen torstaina ryhdyin täyttämään Y-S:n ristikkoa. Ne ovat yleensä helppoja, eivät vaadi edes apuneuvoja. Niissä on ollut joskus 1-, 2- tai kolmikirjaimisia sanojakin, joita ei ristikoihin sallita. Niin oli nytkin, 2-kirjaiminen merkintä vihjeellä ‘tehon yksikkö lyhyesti’. Tällä kerralla kuitenkin pahin paikka oli toiseksi alimmalla rivillä, jossa vihjeestä, jossa oli Jemenin valtiossa oleva paikka, olisi pitänyt tulla 10-kirjaiminen sana. Huomasin kuitenkin, että siihen tulikin tuttu 4-kirjaiminen nimi. Sen jälkeen olevasta ruudusta puuttui vihjemerkintä, koska taas tämän jälkeiset 5 ruutua sisälsivät tutun sanan. Tarkistin asian UutisOiva-lehdestä, mistä tuo vihjeruutu löytyikin. Ehkä UutisOiva näin vain halusi, että ikaalislaisia ratkaisuja tulisi enemmän?

Oppilaita. Usein kohtaa entisiä oppilaita, joita ei enää tunnista. Viikolla tapasin Juha Laihon, joka kiitteli minua matematiikan opetuksesta. Kun tänään avasin Aamulehdestä sivun B6, oli siellä Matti Pitkon juttu. Sen aiheena oli lauantaina 50 vuotta täyttävä lääkäri Jari-Vesa Isokotamäki. Hän pääsi ylioppilaaksi lukiostamme 1987 ja opetin hänelle pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa. Nyt hänen työpaikkansa on Pihlajalinnan lääkärikeskuksessa. Hän juhlii asiakkaiden kanssa Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Samassa jutussa mainitaan ylilääkäri Jarmo Puntalo, jonka myös muistan oppilaana Mouhijärven lukiosta. 1960-luvulta. Pitko on joskus aiemmin kirjoittanut hänestäkin ylistävän jutun.

Mannerheim. Historian lukupiirin seuraava aihe on uutuuskirja Gustav Mannerheimin elämä, jonka on kirjoittanut ruotsalainen Dag Sebastian Ahlander. Kesällähän tuli 150 vuotta Mannerheimin syntymästä ja hänestä on laadittu kirjoja nyt varsin tiheään. Olen päässyt kirjassa vasta puoleen väliin, mutta siinä paljastuu paljon uutta. Jo 7-vuotiaana koulupoikana hän oppi pitämään puoliaan, kun syntyi tappeluita poikien kesken. “Nimeni on Mannerheim ja olen ensimmäisen luokan kenraali”, sanoi hän kavereilleen. Avioliitto venäläisen Anastasian kanssa ei ollut pitkäikäinen. Uutta tietoa oli, että kahden tyttären, Stasien ja Sophyn, välissä syntyi poika, joka kuitenkin kuoli synnytyksessä. Nythän jo koko Mannerheimin suku on sammunut.

Valtiohoitajakaudelta 1919 jäi mieleen kutsu Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n hoviin. Sen syyksi paljastui, että Ruotsi olisi halunnut Ahvenanmaan itselleen. Mannerheim sai kuitenkin pidettyä ohjat käsissään.  – Sattumalta avasin eilen illalla AlfaTV:n. Siellä oli juuri menossa tunnin mittainen haastattelu: Tapani Ruokanen haastatteli professori Henrik Meinanderia, joka myös on viime vuonna julkaissut kirjan: Gustaf Mannerheim – Aristokraatti sarkatakissa. Tässä tuli taas uusi näkökulma Mannerheimin 83-vuotiaaseen elämään. Tällä kirjoittajalla oli laaja näkemys geopoliittisine, kulttuurisine ja sosiaalisine viitekehyksineen.

Eikä tässä kaikki. Vanhoista videokokoelmistani löytyi 25 vuotta sitten nauhoitettu video Mannerheimista. Se oli tullut 4.kesäkuuta 1993. Filmin katselimme myös eilen. Sen sisältö oli pelkkää ylistystä. Mannerheimista tuotiin esille vain loistokkaat puolet sotien johtajana ja monien säätiöiden perustajana. Vielä pitänee lukaista Marskin omat muistelmatkin, jotka ilmestyivät hänen kuolemansa jälkeen.