Piipulle pitää päästä turvallisesti

Piirinuohooja Heikki Yli-Hietanen kiipeää kiinteitä metallitikkaita pitkin kihniöläisen omakotitalon katolle. Työturvallisuus on hyvällä tasolla tässä kiinteistössä, 17 vuotta alalla työskennellyt nuohooja kiittää.
Kevättalvella työn alla ovat ympäri vuoden käytössä olevat vakituiset asunnot. Tikasasiat ovat niissä pääsääntöisesti hyvällä mallilla.
Parantamisen varaa on erityisesti kesämökeillä, joissa nuohooja käy harvemmin kuin vuosittain nuohousta vaativissa vakituisissa asuinrakennuksissa.
– Moni ajattelee, että irtotikkaat riittävät, kun harvoin käydään, Yli-Hietanen kertoo.
Vapaa-ajan asunnolle nuohooja on kutsuttava kolmen vuoden välein. Jos mökkiä käytetään myös talvella, Yli-Hietanen suosittelee nuohousta joka toinen vuosi, ja lain mukaan kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi on nuohottava aina ennen käyttöönottoa.
Nuohoojan esteetön ja turvallinen pääsy nuohottaviin kohteisiin on kiinteistön omistajan vastuulla.
– Mökeilläkin on oltava turvallinen kulku savupiipulle. Paras vaihtoehto on ehdottomasti kiinteät, metalliset seinätikkaat, Yli-Hietanen tietää.
Puutteellisista kulkuteistä Yli-Hietasella on ikäviä kokemuksia viimeksi viime vuodelta, kun lahot puutikkaat pettivät alta, ja mies putosi jäiselle tantereelle. Parin kolmen metrin pudotuksesta seurasi kunnon sairasloma.

Lapetikkaat jyrkälle katolle

Katolla liikkumista helpottavat harjan sivussa kulkeva kävelysilta ja lapetikkaat, jos katto on jyrkkäharjainen. Jos lappeet ovat loivat, tikkaita ei tarvitse hankkia nuohoojan takia, mutta ne ovat hyödylliset muutenkin.
– Tikkaat ja kulkusillat säästävät kattoa, jos katolla liikutaan muussakin tarkoituksessa, Yli-Hietanen sanoo.
Esteettömyys koskee myös sisätiloja. Tulisijan ja muurin ympärillä on oltava riittävä työskentelytila, ja nuohoojan on päästävä nuohousluukulle ilman esteitä. Puuhellan päältä on korjattava kattilat ja pannut pois nuohouksen ajaksi.
Sanomalehteä nuohooja tarvitsee tiivistämään nuohousluukkuja ja peltien aukkoja. Ne on tukittava, ettei noki tule sisätiloihin hormia nuohottaessa.
Mökille nuohoojaon tilattava
Yli-Hietasen alueeseen Kihniössä kuuluu noin 500–600 kiinteistöä, jotka hän nuohoaa joka vuosi. Niiden lisäksi kunnan alueella on noin 700 vapaa-ajan asuntoa, joista osa on kylmillään olevia, pois käytöstä jääneitä mökkejä.
Piirinuohoojan alueeseen on ennen kuulunut myös Pohjois-Parkano, mutta vuoden alusta eläkkeelle jäätyään Yli-Hietanen on supistanut alueensa koskemaan vain Kihniötä.
– Kihniö on pieni nuohouspiiri, joten nuohottavaa riittää vain osa-aikaisesti, hän toteaa.
Piirinuohousjärjestelmä on voimassa Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueella ainakin tämän vuoden loppuun asti.
Vakituisissa asunnoissa Yli-Hietanen tekee vuosittaisen kierroksen erikseen tilaamatta, mutta mökeille nuohooja pitää varata etukäteen soittamalla.

Vakuutusyhtiö vaatii kuitin

Hormien ja tulisijojen nuohoamatta jättäminen voi aiheuttaa monenlaisia riskejä, kuten nokipalon tai savuvahingon.
Hormin voi tukkia esimerkiksi naakan pesä.
– Tukoksen tai savuvahingon voi aiheuttaa myös hormin pohjalle kerääntynyt tuhka, Yli-Hietanen sanoo.
Hän muistuttaa, että säännöllistä nuohousta vaativat myös vakuutusyhtiöt.
– Asianmukaisesta nuohouksesta pitää löytyä kuitti, jos hormi tai tulisija aiheuttaa tulipalon tai savuvahingon. Oma nuohous ei riitä vakuutusyhtiölle.
Yli-Hietasen mukaan kiinteistönomistajat ovat nykyään pääosin valistuneita ja hoitavat nuohousasiansa asianmukaisesti.