Parkano teki 1,8 miljoonan euron ylijäämän

Parkanon kaupunki teki viime vuonna taloudellisesti parhaan tuloksensa seitsemään vuoteen, kun tilinpäätös nousi 1,8 miljoonaa euroa plussalle ja vuosikate 3,5 miljoonaan euroon. Siihen auttoivat muiden muassa odotettua runsaammat verotulot ja lähes 400 000 euron vähennys henkilöstömenoissa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Lamminmäki kiittelikin sitä, että kaupunginvaltuuston asettama tavoite vähentää käyttömenoja miljoonan verran ensi vuoteen mennessä on toteutunut toistaiseksi hyvin. Säästö tarvitaan, kun uuden koulukampuksen maksaminen alkaa ensi vuonna.
Hyvä tulos on osittain kertaluontoisten tulojen ansiota. Esimerkiksi peliyhtiö Supercellin myynti toi Parkanollekin 400 000 euroa yhteisöverotuloja. Verotuloja kertyi muutenkin runsaat 162 000 euroa enemmän kuin oli budjetoitu, joskin silti vähemmän kuin vuonna 2016.
Talous- ja hallintojohtaja Erkki Hirsimäki arvioi, että talouden nousu ja parantunut työllisyys näkyy tuloverojen tuottona vasta tänä vuonna.
Tulopuolella merkittävä on myös Kolmostien Terveyden osakkeiden myynti Pihlajalinnalle 1,1 miljoonalla eurolla sekä yhtiön maksamat 190 000 euron osingot. Näitä tuloja kaupunki nauttii vielä tänä vuonna, mutta ei enää 2019.
Vuosikatetta paransi myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylijäämien palautus, jota Parkano sai 268 000 euroa. Niin ikään valtionosuuksia tuli 152 000 euroa enemmän kuin talousarviota tehdessä uskallettiin odottaa.

Henkilöstömenot laskivat

Henkilöstömenot vähenivät, sillä kaupungilla oli väkeä töissä vuoden lopussa 232 henkeä eli 14 vähemmän kuin vuonna 2016. Vähennys tapahtui vakinaisesta väestä (180), sillä määräaikaisten (52) luku väheni vain yhdellä. Eniten väkeä vähennettiin sivistystoimessa, jossa vaikutti muun muassa Pohjois-Parkanon koulun sulkeminen.
Kilpailukykysopimus leikkasi kaupungin palkollisten lomarahoista 30 prosenttia. Siitä kertyi Parkanossa reilut 100 000 euroa eli neljännes henkilöstömenojen kokonaisvähennyksestä.
Hirsimäen mukaan osaltaan henkilöstömenoja hillitsi varhaiskasvatuksen siirtyminen tuntiperusteiseen laskutukseen.
– Perheet ovat olleet tyytyväisiä, mutta henkilöstölle se on tuonut tietysti haasteita.
Kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma huomauttaa, ettei menojen hallinta muutenkaan tarkoita vain leikkauksia ja vähennyksiä.
– Erkin johdolla on uudistettu kaupungin prosesseja niin, että organisaatio toimii entistä yhtenäisemmin ja tehdään järkeviä hommia.
Ihan kaikki menojen säästöt eivät kuitenkaan ole olleet toivottuja. Heiniluoma harmittelee sitä, että nuorisotoimi oli kuukausia vailla työntekijää tämän vuoden puolelle asti.
– Onneksi puute on saatu korjattua ja uusi nuorisotila avattiin Art Festivon yhteydessä.

Lainoja maksettiin pois

Kaupunki maksoi lainojaan pois viime vuonna 800 000 euron verran. Vuoden lopussa velkaa oli 17,9 miljoonaa euroa eli 2 734 euroa per parkanolainen. Keskimäärin Suomen kunnilla oli velkaa 2 933 euroa asukasta kohden vuoden 2016 lopussa.
Parkano investoi 2,3 miljoonalla eurolla, josta suurimmat yksittäiset summat menivät terveyskeskuksen peruskorjaukseen (423 000) sekä jätevedenpuhdistamon (306 000) ja vesi- ja viemäriverkon (227 000) saneeraukseen. Kirjaston kalustukseen meni 156 000 euroa.
Myös koulukampusalueeseen kaupunki investoi 225 000 euroa, vaikka itse rakentaminen rahoitetaan leasingilla, jonka maksaminen alkaa vasta reilun vuoden päästä.
Nettona investoinnit jäivät kuitenkin 1,1 miljoonaan euroon, koska rahaa tuli Kolmostien Terveyden osakkeiden myynnistä.
Kun koulukampuksen leasingin maksu alkaa, täytyy nettoinvestointien ollakin maltilliset. Erkki Hirsimäki ei kuitenkaan usko, että ne voidaan pitää aivan näin pieninä.
– Kyllä niiden Parkanon kokoisessa kaupungissa on oltava jotakin 1,8 miljoonan luokkaa, hän arvioi.
Vuoden 2019 tilinpäätös tulee näyttämään kovin erilaiselta, sillä koulukampuksen leasingmaksut ovat toimintakuluja. Siitä huolimatta, että niissä maksetaan kampuksen rakentamista.