Suuriruhtinas, blogi 11/18

Aikaisemmin blogissa  Laivastojuttuja, blogi 7/18, kerroin, että vaimoni isoisä Kaarlo Hellsten sai Venäjän laivaston kunniamerkin palvellessaan 1916 Näsijärven laivastossa hinaajan päällikkönä. On paljon mahdollista, että tämän merkin luovutti venäläinen aatelismies Kirill Vladimirovits Romanov, joka saapui Tampereelle 8.10.1916.

Etsin Wikipediasta tietoja tästä tsaarin jälkeläisestä. Kirill syntyi 12.10.1876 Tsarskoje Selossa lähellä Pietaria. Kirill-ruhtinaan vanhemmat olivat keisari Aleksanteri II:n poika Vladimir  ja Maria Pavlovna. Kirill sai merisotakoulutuksen ja palveli jopa Venäjän-Japanin sodassa Porth Arthurissa lippulaiva Petropavlovskilla. Hän selvisi aluksen uppoamisesta täpärästi ja haavoittuneena.

Nikolai II:n kruunajaisjuhlissa 1896 Kirill rakastui serkkuunsa Victoria Saksi-Coburg-Gothaan, joka oli Iso-Britannian kuningatar Viktorian pojantytär.Vaikka Victorian edellinen liitto päättyi eroon 1901, evättiin Kirillin pyytämä avioliittolupa. Kirill karkotettiin Venäjän kaukoitään. Japanin sodan jälkeen hänen sallittiin muuttaa Saksaan, missä pariskunta avioitui 1905. Tsaari riisti häneltä arvonimen ja määrärahan eikä sallinut perheen asettua Venäjälle.

Kirill ja Victoria asettuivat Saksassa Coburgiin Victorian äidin palatsin vieressä olevaan taloon, jossa heidän ensimmäinen lapsensa Maria syntyi helmikuussa 1907. Toinen tytär Kira syntyi 1910. Nikolai II leppyi vähitellen Kirillin vanhempien painostuksen vuoksi ja vuonna 1908 hän salli Kirillin palata Venäjälle ja palutti hänelle laivaston sotilasarvon. Kirillin asemaa vahvisti hänen nousunsa kolmanneksi kruununperimysjärjestyksessä. Vuonna 1910 Kirill asettui vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa Pietariin.

Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917 Kirill ja Victoria pakenivat Suomeen Porvoon Haikon kartanoon, missä heille syntyi 30.8.1917 poika, joka sai nimen Vladimir Kirillovits. (Poika kuoli vasta 1992 Miamissa, Froridassa.) Tsaariperheen tuhouduttua 1918 suuriruhtinas Kirillistä tuli maanpakoon siirtyneen Romanov-suvun päämies. Suomesta Kirill ja Victoria muuttivat pois 1919 ja asettuivat ensin Saksan Coburgiin. Vuonna 1925 he asettuivat Ranskaan, missä Kirill kuoli 12.10.1938. Kirill julistautui 1924 Pariisissa Venäjän maanpaossa olevaksi keisariksi ja ryhtyi tavoittelemaan kruunua.

Palataan vuoteen 1916. Näsijärven laivastosta kertoo virtolainen Aila Sipilä kirjassaan Vaskivedeltä vaseti. Sivulla 115 mainitaan, että Virtain Joulu 1965 -lehdessä kerrotaan Suuriruhtinas Kirillin ja eskaaderin saapumisesta Virtain Herrasen kanavalle.

Onneksi tuo vanha joululehti löytyi Virtain Killinkosken kirjastosta. Siinä on s. 14 alkaen Matti Jalavan kirjoitus Siihen aikaan kun Näsijärven vesistöllä purjehti sotalaivoja. Kirjan piirroskuvassa ovat Tarjanne ja Pohjola tykkivarustuksissa tulossa kanavalle. Kirjoittaja kertoi nähneensä komessa virkapuvussaan nimismies Gyllenbögelin adjutantteineen vastaanottamassa Hänen Keisarillista Korkeuttaan Herraskosken kanavalla. Laivat oli maalattu harmaalla suojavärillä. Kun vesi oli nostettu Toisveden pinnan korkeudelle, alkoi laivasta nousta toinen toistaan komeampia ukkoja. Kirjoittaja kertoi tunnistaneensa Kirillin sanomalehdissä olleiden kuvien perusteella.

Jutussa kerrotaan myös tieto, jonka olen aikaisemmin maininnut: Näsijärven laivasto oli komennettu purjehtimaan Pohjanlahdelle tuhoamaan siellä nähtyä saksalaista sukellusvenettä. Tehtävä oli kuitenkin mahdoton toteuttaa. Jutussa ihmetellään lisäksi Virroillakin tehtyjä vallitustöitä, joissa oli mukana venäläisiä sotilaita. (Herraskosken – Keiturin linnoitusvyöhyke, josta vielä tuohon aikaan tunnistettiin ‘Ryssäntie’-niminen polku.) Kirjoittaja ajatteli, että isot herrat tarvitsivat työmaita, joihin upposi paljon rahaa, sillä mitä enemmän herrojen käsien kautta rahaa kulki, sitä enemmän myös heidän omatkin lompsansa paisuivat.

Matti Jalava aloitti tarinansa ensimmäisen maailmansodan aikaisella sotalaululla:

Ensi päivä elokuuta vuonna neljätoista

Sammui valot Haagin rauhanpalatsin akkunoista.

Hei Saksa, Ranska, Ryssän Niku, Italia, Britannia sekä Frans Joopeppi.