Aurejärvi, blogi 15/18

Viime tiistain lehdessä kerrottiin Pohjois-Kurun paikallishistoriapäivästä ennakkotietoja. Vaikka oli helteinen sää, päätimme ajella Jussimattiin kuulemaan  FM Marjo Heikkilän alustamaa keskustelua. Onneksi pienessä kyläkaupassa oli ilmastointilaitteet, joten jaksoimme siellä istua kolmen tunnin ajan. Paikat täyttyivät nopeasti ja jaksamista helpotti väliajalla tarjotut ilmaiset kahvit ja leivonnaiset.

Tilaisuus alkoi juhlallisesti. Kunniavieraana oli juuri syntynyt uusi aurelainen vanhempineen, jolle paikallinen musikantti esitti pari lastenlaulua. Tämä oli hyvänä ennusmerkkinä siitä, että kylä ei kuole. Sitten jokainen läsnäolija sai esitellä itsensä ja mainita lyhyesti, mitä pitää Aurejärvestä. Moni piti seutua upeana mökkeilyalueena ja ylisti sen rauhaa ja hiljaisuutta. Saman totesimme itsekin, kun paluumatkalla poikkesimme Koisevanlahden mökillä lepäämässä.

Marjo Heikkilän esitys alkoi vanhasta kuvasta: Näköala Aurejärvelle Kurun kappelista (1872). Sen oli ottanut Fredrik Ahlstedt. Sitten kuulimme järven syntyhistoriaa, miten jääkauden jäätikkö suli ja järvi kuroutui Yoldianmerestä.

Sitten katselimme vanhoja karttoja alueesta. Niitä löytyy netistä useita. Vanhin oli kartta vuodelta 1650, jossa huomiotani kiinnitti se, että lähellä synnyinkotiani olevasta Puntasjärvestä vesi todellakin laski Aurejärveen. Maan kohoaminen on myöhemmin muuttanut paljon olosuhteita. Mainitsinkin, että esi-isäni Juho Juhonpoika 1700-luvun lopulla kaivoi Puntasjärvestä ojaa, ja ilmeisesti sai veden virtaamaan toisaalle. Hän rakensi putoukseen myllyn, joka on vieläkin olemassa.

Esityksen mielenkiintoisin vaihe oli useimpien mielestä Aurejärven paikannimet. Itse Aure-sanalle tuli esiin useita lähtökohtia. Ehkä kuitenkin vakuuttavin on saamen kielen sana jaure, joka tarkoittaa järveä. Onhan sanan Seitseminen kantana saamen seita-sana ja Jauli on saamen kielen suvanto, joten saamelaisia on asunut seudulla.

Esiin tuli eläimiin liittyviä nimiä (kiima, pääsky, kokko, sääksi, haukka, kurki, kuiri, kouvo, karhu, susi, siika, ahven, vuohi, pässi, jänis, orava, peura, käärme). Myös on omistussuhteeseen liittyviä nimiä (Pusun, Saksan, Uljaan, Antin, Mikon jne.).

Todetaan vielä, että nämä luennolla esiintyneet nettisivut löytyvät helposti kirjoittamalla:

http://bit.ly/aurejarvi

Haluan vielä esittää suuret kiitokset Marjo Heikkilälle. Hyllystäni löytyy myös hänen aikaisempi tutkielmansa nimellä Aurejärvi natisee liitoksissaan. –  Tarinoinnin lomassa tuli esille myös useita paikkakuntaan liittyviä kaskuja. Mainittakoon tässä lopuksi yksi, joka löytyy myös perinnekirjasta nimeltä Nafti on mutta hyvin täyttää.  Länsi-Aureessahan on tanssilava, jolla on nimitys Tyhjälän lava. Siitä kerrotaan:

Tyhjälässä oli tanssit: Autio soitti, Ontto kyyti väkeä ja Puute myi lippuja.

Siinä esiintyivät paikkakunnalla tutut nimet. – Ja vielä sopinee kirjan seuraava juttu Hämäläisen Villestä: Jänisjahdin jälkeen vietettiin palaveria ja joku uteli, että mistä olet noin ruman naisen löytänykkin? Ville oli aina sanavalmis ja vastasi: Vaihdoin ajokoiran penikalla Parkanosta.