Uusi navetta nousi muutamassa kuukaudessa

Joonas, Päivi ja Julius Suominen ovat kaikki paikalla, kun lehmät ensi viikolla asettuvat uuteen navettaansa.

Suomisen Maatalousyhtymän robottinavetta on viimeisiä sähköasennuksia vaille valmis. Kolme sukupolvea, eli Päivi Suominen poikansa Joonas Suomisen ja pojanpoikansa Julius Suomisen kanssa, asettautuu kuvaan uutuuttaan kiiltävien parsirakenteiden eteen.
Ylihuomenna torstaina eläinsuojaan pääsee tutustumaan myös yleisö. Tautisuojan takia avoimet ovet pidetään ennen kuin eläimet ensi viikolla asettuvat taloksi.
Suomiset ovat seuranneet navettarakennuksensa nousua tilakeskuksen pihapiiriin viime maaliskuusta lähtien.
– Maanrakennustyöt aloitettiin 15. maaliskuuta. Alkuvaiheessa töitä hidastivat myöhäinen kevät ja ennakoitua suuremmat louhintatyöt. Sen jälkeen rakentaminen on edistynyt aikataulun mukaan, Joonas Suominen juttelee tyytyväisenä.
Maatalousyhtymä on ostanut rakennuksen avaimet käteen -periaatteella. Vain sähkötyöt on teetetty erikseen.
Vaikka varsinainen rakentaminen kesti alle puoli vuotta, suunnitteluvaiheineen prosessi on jatkunut 4–5 vuotta.
Suomiset päätyivät uuden navetan rakentamiseen, kun nykyinen pihattonavetta alkoi käydä liian pieneksi. Lisätila on tarpeen, sillä tilan lehmäluku on kasvanut vuosien varrella.
Lehmiä on tällä hetkellä liki 90.
– Nykyisessä pihatossa on pidetty vain lypsäviä, ja nuori karja on kasvatettu vieraalla. Kun kasvattaja ilmoitti lopettavansa toimintansa, piti miettiä ratkaisua lisätilan saamiseksi. Päätimme rakentaa uuden lypsylehmiä varten ja siirtää nuorkarjan kasvatuksen omaan vanhaan navettaamme, Päivi Suominen kertoo.

Pehmeä lasku uuteen ympäristöön

Uudessa navetassa on parsipaikkoja 150 lypsävälle.
Joonas Suominen kertoo, että karja muuttaa uusiin tiloihin vieressä olevasta vanhasta navetasta pikku hiljaa. Luvassa on pehmeä lasku uuteen ympäristöön.
– Lehmät saavat aluksi käydä tutustumassa navettaan päiväsaikaan. Lypsyllä ne käyvät vielä vanhassa navetassa. Niitä ei ajeta sisälle väkisin. Lehmä on utelias eläin ja liikkuu paremmin omin päin. Väkisin hommasta ei tahdo tulla mitään.
Ensimmäinen lypsypäivä robottinavetassa on 13. päivä. Silloin paikalla on myös laitevalmistaja, joka varmistaa, että automatiikka pelaa suunnitellusti.
Jatkossa lehmät käyvät lypsyllä itsenäisesti ja omaan tahtiinsa. Karjankasvattajan tehtävänä on valvoa, että laitteet toimivat ja karja voi hyvin.
Päivi Suomisen mukaan pääluku uudessa navetassa on tarkoitus saada täyteen vuoden sisällä. Uusia vasikoita ja hiehoja kasvatetaan koko ajan lisää.
– Olemme laskeneet, että lehmiä on vuodenvaihteessa jo 130, ja loput paikat täyttyvät ensi vuoden aikana. Navetta on saatava tehokkaasti käyttöön, sillä tyhjät paikat tulevat kalliiksi, hän toteaa.
Uusi navetta on suunniteltu siten, että isäntäväki selviää karjanhoitotöistä ilman ulkopuolista työvoimaa. Uudessa ja vanhassa navetassa työt jakaantuvat Päivi ja Tapio Suomisen sekä Joonas Suomisen kesken. Karjanhoitotyö on tuttua myös Joonas Suomisen puolisolle Jessica Suomiselle.
– Tarkoitus on pärjätä omalla väellä. Lisätyövoima voi olla tarpeen kausiluontoisesti, Joonas Suominen kertoo.
27-vuotias nuori isäntä on luottavainen tulevaisuuden suhteen. Iso investointi ei pelota, vaikka alhainen tuottajahinta on ollut maidontuottajien huolena viime vuosina.
Suominen muistuttaa, että uhkakuvia on aina ollut ilmassa, mutta silti on myös investoitu.
– Monesti kuulee sanottavan jälkikäteen, että silloin olisi kannattanut rakentaa. Nykytilanteessakaan ei auta kuin yrittää mennä täysillä eteenpäin.