Pohjoiskurulaiset haluavat säilyttää Aurejärven vanhat haudat

Mikäli Ylöjärven seurakunta ei taivu kyläläisten aloitteeseen, vanhoille hautamuistomerkeille ilmestyy ensi vuoden aikana kyltit merkiksi hallinta-ajan päättymisestä.

Pohjois-Kurun asukkaat ovat huolissaan Itä-Aureen kylän hautausmaan vanhojen hautojen kohtalosta.
Syy löytyy Aurejärven kirkon ilmoitustaululta, johon on kiinnitetty Ylöjärven seurakunnasta tullut kirje. Sen mukaan haudat, joiden määräaikainen hallintaoikeus on päättynyt, siirtyvät seurakunnalle ellei haltija ensi vuoden aikana jatka hallintaoikeutta.
Kotiseutuyhdistys Taistelijan talo -palveluyhdistyksen sihteeri Anne-Maija Kivimäki tietää, että isolle osalle vanhan kirkkomaan haudoista on vaikea löytää haltijatietoja. Hän pelkää, että toimenpide johtaa vanhojen muistomerkkien pois viemiseen.
– Ilman voimassa olevaa hallintaoikeutta olevia hautoja on kirkkomaalla paljon. Uhka koskee yli puolia hautausmaan haudoista. Tuntuisi pyhänhäväistykseltä, jos seurakunta lunastaa haudat ja vie vanhat rautaristit pois, hän toteaa.
Seurakunta on ilmoittanut, että aikaa lunasta hautapaikat uudelleen on ensi vuosi. Hautapaikan voimassaoloa on mahdollisuus jatkaa enintään 30 vuodeksi kerrallaan. Hallintaoikeuden jatkaminen maksaa ylöjärveläisille 7 euroa vuodessa ja ulkopaikkakuntalaisille 15 euroa vuodessa.
Hallintaoikeuksien päivittämisellä halutaan varmistaa, että ihmisillä on jatkossakin mahdollisuus tulla haudatuksi lähihautausmaalle.

Hautapaikoista ei ole pulaa

Kyläläisten mielestä huoli hautapaikkojen riittävyydestä Itä-Aureessa on turha. Aurejärven kirkkomaalla on vielä runsaasti tilaa uusille haudoille, ja hautausmaata on varaa laajentaa nykyisestään.
Kivimäki muistuttaa, että Aurejärven kirkolla on tärkeä merkitys pohjoiskurulaisille, sekä entisille että nykyisille. Syrjäisen kylän idyllinen puukirkko hautamuistomerkkeineen on alueen tärkein nähtävyys.
Kirkkomaa on osa kylän kulttuuriperintöä, ja vanhat haudat kertovat ainutlaatuisella tavalla alueen historiasta.
Yksi uhanalaisista erikoisuuksista vanha kumpuhauta. Se kuuluu suutari Matti Rantaselle, joka eli vuosina 1858–1930.
– Kumpu on ainutlaatuinen eikä sitä tasata. Tieto on peräisin Kurun seurakunnan aikana tehdystä hautausmaan inventointiasiakirjasta, Kivimäki kertoo.

Museoviraston erityiskohde

Kivimäen mukaan Aurejärven kirkkomaan asema on erityinen. Museovirasto on määrittänyt kirkonmäen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Viraston inventoinnissa Ylöjärvellä on vain viisi valtakunnallisesti merkittävää kohdetta. Aurejärven kirkon lisäksi luetteloon ovat päässeet Kurun kirkonmäki, Ristaniemen yksinäistalo, Haverin kaivosyhdyskunta sekä Hämeenkankaan ja Kyrönkankaan tie. Museoviraston mukaan kohteet on huomioitava muun muassa kuntien kaavoituksessa.
Aurejärven kirkko on rakennettu vuonna 1923. Perimätiedon mukaan alueelle on haudattu kyläläisiä jo ennen sitä.
Kivimäki kertoo, että kirkko ja hautausmaa ovat tärkeitä koko Aurejärven ympäristölle. Hautapaikkoja ovat lunastaneet myös Parkanon Aureen asukkaat.
Aurejärven kirkon kiinteistö siirtyi Ylöjärven seurakunnan hallintaan kuntaliitoksen yhteydessä. Kurun seurakunta muuttui kappeliseurakunnaksi.
Kivimäki arvelee, että tieto Aurejärven kirkkomaan erityisasemasta ei ole kiirinyt seurakunnan päättäjille. Kotiseutuyhdistys on lähettänyt aloitteen kirkkoneuvostolle, jossa se esittää hautojen säilyttämistä Museoviraston määrittämään erityisasemaan vedoten. Kirkkoneuvosto käsittelee aloitetta 10. lokakuuta.