Parkanossa luotu koulutuksen imu kiinnostaa koko maassa

Tuotantopäällikkö Keijo Laihonen esitteli Fennosteelin tuotantolinjaa eri puolilta Suomea saapuneille koulutuksen järjestäjille. Tässä katsellaan laserleikkauksen mahdollisuuksia jatkojalostuksessa.

Metallialan koulutukseen on Parkanossa saatu imua niin, että kone- ja tuotantotekniikan opinnot on Iisakissa aloittanut tänä syksynä 11 uutta opiskelijaa. Vauhdittajana on ollut niin kutsuttu Parkanon malli, joka kiinnostaa valtakunnallisestikin niin, että Teknologiateollisuus ry kutsui koulutuksen järjestäjiä ympäri Suomen tutustumaan siihen.
Parkanon malli tarkoittaa sitä, että yritykset, kaupunki, koulut ja Sasky kertovat yhdessä koululaisille metallialan koulutuksesta, työpaikoista ja muista uramahdollisuuksista. Ei siis mitään vallankumouksellista.
Kysymys onkin siitä, miten se tehdään. Johtava asiantuntija Anne Ahkola-Lehtinen Teknologiateollisuus ry:stä sanoo vaikuttuneensa erityisesti yritysten sitoutumisesta koulutuksen edistämiseen. Ne lupasivat kesätyöpaikan jokaiselle kone- ja tuotantotekniikan koulutukseen hakevalle ja hankkivat läppärit opinnot aloittaville.
– Tällainen varmaan kannustaa nuoria jäämään paikkakunnalle jatkossakin. Samoin tiivis työskentely kaupungin kanssa on ainutlaatuista. Aivan erinomainen esimerkki kaikille, Ahkola-Lehtinen kehuu.
Myös toiminnan pitkäjänteisyys ja täsmällisyys saavat kiitosta. Koulutusta esitellään seitsemänneltä luokalta eteenpäin ja myös oppilaiden vanhemmat otetaan mukaan.
– Kohderyhmät on hyvin poimittu, en ole nähnyt tällaista aikaisemmin. Meillä on 13. syyskuuta ammatillisten oppilaitosten rehtoreiden tapaaminen, ja aiomme silloin ottaa Parkanon mallin esille erinomaisena esimerkkinä.

Pitää muistaa hyvät asiat

Tapaamisessa puhuttiin paljon niin sanotusta vuosikellosta koulutuksen markkinoinnissa. Sitä esitteli Fennosteelin laatu- ja tuotantopäällikkö Miiro Kuusikko. Hänen mukaansa vuosikello on tavallaan vain muistilappu.
– Siihen on kerätty niitä asioita, joita olemme Parkanon alueella tehneet, että koulutus saadaan piristymään ja opiskelijoita ammattikouluun. On ollut vanhempainiltoja ja oppilaat ovat käyneet tutustumassa yrityksiin ja muuta. Monta asiaa on toteutettu, ja sitten vain on laitettu nämä kaikki asiat vuosikelloon, jotta muistetaan seuraavana vuonna toteuttaa nämä hyvät asiat.
Tuoreimpia hyviä asioita ovat yrityksissä järjestettävät vanhempainillat. Niissä on voitu päivittää monen aika vanhoja käsityksiä metallialan töistä.
Vuosikellossa on omat asiat 7.-, 8.- ja 9.-luokkalaisille. Mutta tällainen muistilappu toimii tietysti vain, kun sitä seuraa ja toteuttaa täsmällisesti. Ja kun yritykset sitoutuvat toimintaan, mitä Kuusikkokin korostaa.
– Parkanon kokoisella paikkakunnalla yritysten ihmiset tuntevat toisensa ja sillä tavalla olemme samassa veneessä. Yrityksiä on myös kohtuullinen määrä, joten pystymme keskustelemaan asioista hyvin ja tekemään tiivistä yhteistyötä.

Lukio myös mukaan vahvemmin

Kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma sanoi kone- ja metalliteollisuuden olevan Parkanon seudun elinkeinoelämän selkäranka, joten ammattitaitoisen työvoiman saaminen on koko paikkakunnan elinehto. Yhteistyö yritysten, koulujen, Saskyn ja Kehitys-Parkin kesken lähti hänen mukaansa hyvään suuntaan, kun lähihoitajakoulutuksen toimintamalli rakennettiin. Samaan koulutukseen mahtuivat niin juuri peruskoulunsa päättäneet kuin aikuisopiskelijatkin.
Heiniluoma lupasi nykyistä tiiviimpää yritysyhteistyötä lukion puolellekin, jahka uusi koulukampus valmistuu.