Helteiden jälkeen on syytä tarkkailla kirjanpainajia

Metsäasiantuntija Lauri Lähdesmäen mukaan ensimmäiset merkit kirjanpainajasta voivat olla vaikeita havaita, mutta valveutunut metsänomistaja kyllä tunnistaa ne.

Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkanon metsäasiantuntija Lauri Lähdesmäki tutkailee kuusivaltaisen metsäkuvion runkoja kirjanpainajan varalta. Kirjanpainaja on kuusipuita vaivaava tuholainen, jonka lisääntymisestä on uutisoitu kesän aikana.
Yliskylän perukoilla olevasta tuoreesta kangasmetsästä löytyy vain muutama yksittäinen kuusi, joissa on merkkejä kirjanpainajasta. Lähdesmäki näyttää puunkuoressa olevaa reikää, josta tihkuu pihkaa. Vaurio on niin pieni, että maallikko sitä tuskin huomaa.
– Ensimmäiset merkit voivat vaikeasti havaittavissa, mutta valveutunut metsänomistaja kyllä tunnistaa ne, Lähdesmäki sanoo.
Lämmin kesä suosii hyönteistuhoja, mutta Lähdesmäen mukaan Pohjois-Pirkanmaalla ei ole kyse mistään epidemiasta. Yksittäisiä puita ja kohteita löytyy aina, niin tänäkin kesänä.
Vaikka paniikkiin ei ole aihetta, hän muistuttaa, että helteisen kesän jälkeen kuusikoita on syytä tarkkailla normaalia aktiivisemmin.
– Pitkän ja lämpimän kesän takia kirjanpainajakantaa on seurattava pitkälle syksyyn, koska koteloista voi kuoriutua syksyllä vielä uusi sukupolvi.
Kuuset, joihin kirjanpainajat ovat iskeytyneet, tunnistaa reikien lisäksi kahvinruskeasta purusta kuoren alueella, jota voi olla myös kasautuneena puun tyvelle.

Kuivuus heikentää kuusikoiden kuntoa

Lähdesmäen tarkkailun alla olevan kuusimetsän vieressä on kuvio, joka hakattiin viime talvena aukeaksi osittain kirjanpainajan takia. Hakkuukypsän kuusikon päätehakkuuta aikaistettiin, kun kirjanpainajan vaivaamia puita alkoi kuolla pystyyn.
Aukon viereisen kuusikon puilla on Lähdesmäen mukaan riski altistua tuholaiselle. Aukean laitaan tulee helposti tuulikaatoja, joihin hyönteiset iskevät hanakasti.
Muita tuholaisia houkuttelevia kohteita ovat korjaamattomat puutavarapinot sekä vaurioituneet ja heikentyneet pystypuut. Vaikka esiintymiä voi olla myös terveissä yksilöissä, terveissä puissa syntyy laajaa tuhoa vain harvoin. Jos näin käy, puhutaan epidemiasta.
Luonnonvarakeskuksen mukaan helteet ovat tehneet tehtävänsä osassa maata, ja epidemiaraja kulkee Pirkanmaalla Punkalaitumen kohdalla. Keski-Suomessa tavanomaista runsaampia esiintymiä on Jämsässä ja Jyväskylässä.
Luke muistuttaa, että kuusikoiden kuntoa heikentää myös pitkään jatkunut kuivuus. Kirjanpainaja tunnistaa heikentyneet yksilöt kemiallisten hajujen perusteella ja suunnistaa niitä kohti.
Jos metsästä löytää yksittäisiä puita, joissa on merkkejä kirjanpainajasta, ne kannattaa kaataa ja toimittaa pois metsästä. Sen jälkeen on syytä tarkkailla, onko tuholainen päässyt leviämään puustossa.
– Jos leviäminen on päässyt alkuun ja metsäkuvio on hakkuukypsää, kannattaa harkita puukauppaa ennen kuin tulee enempää tuhoja ja puut kuolevat pystyyn. Sen jälkeen ne kelpaavat enää polttopuiksi, Lähdesmäki muistuttaa.