Kovesjoen taimenet saivat kivikkoa suojakseen

Vapaaehtoiset kokosivat kutukiviä Kovesjoen taimenille.

Kovesjoen taimenten elinolojen parantaminen alkoi lauantaina, kun reilut toistakymmentä vapaaehtoista kasasi kiviä jokeen. Laholuomantien alkupään luona olevan sillan luokse oli kipattu kaksi nuppikuormallista kiviä, joista talkoolaiset rakensivat kivikkomuodostelmia taimenenpoikasten suojaksi.
Kunnostushanketta vetää Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY), josta paikalla työtä ohjaamassa oli kalastotutkija Heikki Holsti. Hänen mukaansa sillan alapuolella on hyvät virtausolosuhteet. Joen pohja kuitenkin koostuu hiekasta ja sorasta.
– Siinä ei ole yhtään isompia kiviä, joiden suojassa pienet taimenet voisivat elää, ja varsinkin tulva-aikana käy kova hulju, Holsti kuvaili.
Pienen mökkitien varteen tuodut kivet heiteltiin jokeen käsipelillä. Holstin mukaan jyrkät joenreunat estivät kaivinkoneen pääsyn veden ääreen. Ei myöskään ollut varmuutta, olisiko joen pohja ollut kaivurille liian pehmeä.
Sillanpielen talkoot olivat Kovesjoen kunnostuksen lähtölaukaus. Vielä tänä syksynä päästään yhteen padonpurkuprojektiin. Patoja on hankkeen piirissä neljä, joista kaksi Kovesjoessa, yksi Kuusijoessa ja yksi Kotojärven luusuassa.
Lisäksi joen koskipaikkoihin tuodaan myöhemmin soraa. Luonnonsora on valunut koskista alaspäin ja kasaantunut hitaammin virtaaviin paikkoihin, kuten Laholuomantien sillan alle. Soraikkoja rakennetaan edistämään taimenen kudun selviämistä.
Talkoissa oli paikallisten asukkaiden lisäksi väkeä Seinäjoelta, Kokemäeltä, Tampereelta, Lempäälästä ja Espoosta. Heikki Holsti kertoo, että talkoolaisten verkostoon on saatu nimiä vuodesta 2013 alkaen, jolloin kunnostusprojektit alkoivat.
Talkoista tiedotetaan esimerkiksi paikallislehdissä. Töihin tulleilta otetaan yhteystiedot, ja heille tiedotetaan myöhemmin myös muista talkoista.

Rakkaus lajiin toi tamperelaisia

Kolmatta kertaa kunnostustalkoissa mukana ollut tamperelainen Jaakko Luoma lähti mukaan ”rakkaudesta lajiin”.
– Olen kalastuksen kautta kiinnostunut kalojen pärjäämisestä. Tämä on näin syksyllä mukavaa puuhastelua hän sanoi.
Eri porukassa mutta myös Tampereelta tulivat isä Antti ja poika Ossi Mäkelä.
– Hyvä viikonlopun jumppa tulee, kun pyörittelee kiviä, Ossi Mäkelä naureskeli.
Hän oli myös käynyt jo muutaman kerran tänä syksynä talkoissa, mutta isälle kerta oli ensimmäinen. Kuitenkin yksi parkanolainen taimenjoki on Antti Mäkelälle tuttu nuoruudesta asti.
– Minulla on mökkipaikka Jarvanjoen rannalla. Sieltä olen ensimmäiset taimeneni saanut jo 1960-luvulla. En tiedä, mikä tilanne on tämän nyt, kun tämä kesä oli aivan katastrofi, Antti Mäkelä pohti.
Osa Jarvanjokea kuivui lähes täysin, vettä lirisi vain kivenkoloissa. Muutenkin mökkijoen kunto huolettaa.
– Pohja on kauttaaltaan turvelietteessä ja pohjakasvillisuus kuollut. Yllätyinkin, miten hyvännäköinen tämä joki on siihen verrattuna.

Koekalastus paljasti monenikäisiä poikasia

Ainakin Kovesjoessa on huononkin kesän jälkeen edelleen taimenenpoikasia. Heikki Holsti sähkökoekalasti sillan yläpuolella noin kilometrin päässä tänä syksynä, ja tuloksena oli 74 poikasta.
– Tuli nollikkaita, eli tämän kesän poikasia, sekä 1- ja 2-vuotiaita. Se on hyvä rakenne, ettei ole vain yhtä vuosiluokkaa, Heikki Holsti kertoi.
Sähkökalastus antoi taimenia myös Kotojärven yläpuolelta ja Samminluomasta. Alueen alkuperäinen taimenkanta siis lisääntyy joessa. Nyt tarkoitus olisi saada esteet purettua, jotta kalat pääsisivät liikkumaan alaspäin.
– Olisi hyvä, jos taimenet vaeltaisivat Kyrösjärveen ja tulisivat takaisin 2–3 kilon painoisina, Holsti toivoi.

Niina Kivioja