Suruliputus, blogi 23/17

Kahden liputuspäivän - suomalaisuuden päivän ja äitienpäivän - väliin osui yllättäen suruliputuspäivä. Heräsin kuuntelemaan aamu-kuuden uutisia, siellä kerrottiin presidentti Mauno Koiviston kuolemasta ja ilmoitettiin valtakunnallisesta suruliputuksesta. Tapahtuma sekoitti päivän radio- ja TV-ohjelmat täysin. Koko aamupäivän ajan muisteltiin entistä presidenttiä ja hänen saavutuksiaan. 

Kuukausi sitten olin blogissani jotakin jo maininnut presidentti Koiviston Parkanon-vierailusta. Sen jälkeen osui kirpputorilla silmiini vanha kirja: Mauno Koivisto - koko kansan presidentti. Kirjan on ilmestynyt jo vuonna 1982, jolloin Koiviston ensimmäinen virkakausi alkoi maaliskuussa. Monet haastateltavatkin siteerasivat kirjan tietoja päivän ohjelmissa. Vilkaisenpa siis hieman presidentin lapsuutta Turussa.

Mauno Henrik Koivisto syntyi 25.11.1923 iäkkäiden vanhempien lapsena. Äiti Hymni Sofia oli silloin jo 40-vuotias. Esikoinen Joel oli syntynyt 3 vuotta aikaisemmin. Maunon jälkeen syntyi vielä Mirjam-sisar. Äiti kuoli kuitenkin jo Maunon ollessa 10-vuotias. Isä Juho Koivisto muutti Kerttulinkadulle, jossa kodiksi tuli yksi huone. Muurin edessä oli Högforsin kamina, jolla valmistettiin ruoka. 

Isä oli uskonnollinen ja pakotti lapset lukemaan ääneen Raamattua. Vielä presidenttinäkin hän saattoi käyttää ulkoa opittuja raamatullisia vertauksia. Samoin hän osasi suuret määrät virsiä ulkoa. Ajan tavan mukaan lapset saivat selkäänsä rikkeistä ja kolttosista. Selkäsauna annettiin 'kaksihaaraiseksi' nimetyllä sähköjohdolla, jonka toisessa päässä oli lenkki. 

Mauno kävi Kerttulin kansakoulua ja sai päästötodistuksen kuudennelta luokalta. Sen jälkeen hän kävi vielä jatkokoulua. Ansiotyössä Mauno oli jo 11-vuotiaasta lähtien  apupoikaana, juoksupoikana ja puuseppänä. Talvisodan syttyessä hän oli kuumentamassa raudanpätkiä uuneissa, sitten hän oli pommitehtaalla. Elokuuss 1941 hän pääsi jo rintamalle kenttäsammutusjoukkoihin. Varsinainen rintamapalvelus alkoi syksyllä 1942, jolloin Mauno oli 18-vuotias. Sodan viimeiset kuukaudet, maaliskuusta 1944 lähtien hän taisteli pikakiväärimiehenä Lauri Törnin kaukopartio-osastolla. - Tästä Lauri Törnistä on kurulainen Veli Salin kirjoittanut kirjankin.  Sodan jälkeen Mauno jatkoi Turun Suomaalaisen yhteiskoulun iltakursseilla. Hän suoritti oppikoulun neljässä vuodess ja vuoden 1949 ylioppilastutkinnon keskiarvo oli 8,4.  Sitten kerrotaan, että hän itsenäisyyspäivän aattona 1950 törmäsi Turun ylioppilaskunnan ovella kauniiseen tyttöön, Tellervo Kankaanrantaan.  Häät vietettiin kaksi vuotta myöhemmin Punkalaitumen kirkossa. 

Kun tieto vaalien tuloksesta 1982 selvisi, kysyivät toimittajat, kenestä tulee uuden presidentin tärkein neuvonantaja, vastasi Mauno Koivisto, että tärkeimpänä säilyy Tellervo, kuten tähänkin asti. 

Sitten on jo aika siteerata Parkanon koululaitoksen vuosikertomusta lukuvuodelta 1989-90. Siinä on pari kuvaa presidentin vierailusta ja seuraava lyhyt teksti:  Lähtemättömästi jäi jokaisen perkanolaisen koululaisen mieliin Tasavallan Presidentti Mauno Koiviston ja rva Tellervo Koiviston vierailu koulukeskuksessa 21.2.1990.

Keskustan koulun opettajiston työryhmä rehtorinsa (Harri Hiitti) johdolla valmisti kuvallisen, liikunnallisen ja musiikillisen tuokion, joka kepeästi aihepiiristä toiseen kirmaten  antoi presidenttiparille pikakatsauksen Parkanon nykyisyyteen ja menneisyyteen. ... Ohjelmatuokion jälkeinen koulun pihamaalle järjestetty lipputervehdys, jossa kaikkien ala-asteen koulujen oppilaat olivat mukana, päätti hienolla tavalla lämminhenkisen tilaisuuden. Presidentin ohjelma jatkui sitten lukion atk-luokassa, jossa hänelle esiteltiin tukipisteoppilaitoksen monimuotoista tietotekniikkaohjelmistoa ja jäipä tiukkaan aikatauluun vielä joku munuutti piipahtamiseen seuraamaan perinteistä koulutyötä, matematiikan oppituntia, ennenkuin mustien autojen jono kiidätti presidentin seurueineen rautatieasermalle.

Itse oli tuolla atk-luokassa harjoittelemassa parin oppilaan kanssa tietokoneavusteista matematiikan tehtävää. Ennen presidentin tuloa turvamiehet kävivät paikalla kielsivät postumasta minnekään. Kun presidentin seurue saapui, mainitsi rehtori Hyötyläinen, että hän olisi mielellään esitellyt koulun vanhaakin puolta (nyt jo purettua puusiipeä). Seurue kiersi luokan ympäri. Pertti Kohtala kehoitti presidenttiä testaamaan eillä olevaa ohjelmaa, mutta hän ei tohtinut kajota koneeseen. Minäkin esittelin lyhyesti oman ohjelmani. Muistan, kun presidentti muisteli, että ns. uusi maatematiikka joukko-oppeineen alkoi kouluissa silloin, kun hänen Assi-tyttärensä opiskeli. 

Sitten ohjelmaa muutettiinkin pikaisesti niin, että seurue kulki vanhan puolen alakäytävää pitkin toiseen päähän. Sinne hälytettiin nopeasti lyhyen matematiikan opettaja Inari Kohtala pitämään matematiikan tuntia. Sitä kait presidentti pysähtyi vilkaisemaan. Mustat autot siirtyivät sillä välin opettajien pysäköintialueelle, josta presidenttipariskunta sitten hyppäsi kyytiin. 

Muistan, kun vuoden lopulla oli itsenäiyyspäivän juhlat Linnassa, näkyi siellä kutsuvieraiden joukossa myös Harri Hiitti puolisoineen. 

Yläri Facebookissa