Jaakon päivä, blogi 33/17

Kansanperinteen mukaan pitäsi tänään jo se Jaakon kylmä kivi pudota järveen, onhan tuo vetinen naisten viikko jo ohi. Ja torstaina sitten heitetään se unikekokin kylmään veteen. 

Vilkaistaanpa ensin päivän Yläriä. Siinä on alussa juttua aiheesta "Tuulivoimaloiden humahdukset häiritsevät toisia, toisia taas eivät." Haastatteluista huomaa, että ihmiset tunnistavat vain korvin kuultavan äänen, jota myös desibeleillä mitataan. Kukaan ei mainitsekaan infraääntä, joka juuri on se pahin häiriön aiheuttaja. Infraäänen taajuus on alle 20 värähdystä sekunnissa ja sen voi aistia vain kehollaan. Se voi helposti aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä. Tästä on itsellänikin vakavia kokemuksia. Infraäänet etenevät vaimenematta maaperässä pitkiäkin matkoja. Maanjäristysaallot ovat niistä tunnetuimpia. Olen joskus aiemmin jo käsitellyt tätä aihetta.

Sitten on juttu, missä toimittaja Laura Jokisalo on verrannut verotuloja kolmessa alueemme kunnassa. Kaikki ne jäävät alapuolelle sen, mitä koko maassa ansaitaan. Jutussa on määritelty myös tilastotieteessä käytetyt keskiluvut: keskiarvo ja mediaani. Kuitenkin jutussa kerrotaan 'keskivertoparkanolaisista'. Tuota sanaa 'keskiverto' ei ole määritelty lainkaan. Yleiskielessähän tätä termiä näkee paljon käytettävän merkityksessä 'tavallinen, tyypillinen'. Matemaattisessa kielessä keskiverto on kuitenkin sama kuin geometrinen keskiarvo. Jos lukujen a ja b keskiverto on x, toteuttaa se verrannon

a/x = x/b,  josta saadaan  x = V(ab), missä V-merkki tarkoittaa neliöjuurta. Tämä keskiverto on aina pienempi kuin keskiarvo, onhan lukujen 1 ja 100 keskiverto = 10 ja keskiarvo 50,5. Keskiverto voidaan yleistää useammallekin luvulle, se on siis N:s juuri lukujen tulosta, jos lukuja on N kpl.

Sitten on Jokisalolta mielenkiintoinen juttu alueemme muinaisjäännöksistä. Niitä näyttää löytyneen todella paljon. Siinä neuvotaan tutustumiskäyntiin Pärteeninkujalta lähtevälle luontopolulle. 

Tästäpä tulikin mieleen nuo parkanolaiset paikannimet. On mainittu urkujenpolkijana toiminut "Pärteenin Julle", olisikohan oikea nimi ollut Julius Perdén? Kun katujen nimiä tarkkailee, löytää muitakin ihmeellisyyksiä. Huomasin Lapinnevan suunnalla juuri viitan "Nyykoolintie". Se antoi aiheen pohtia, mikä olisi ollut alkuperäinen nimi. Ehkä se on ruotsinkielen Nygård (= uusi tila), joka näin on kääntynyt Parkanon kielelle. Sitten on Vosmestarinkatu. Sen taustalla varmaan on ollut sana 'forstmästare' eli metsänhoitaja. Sukunimenä on yleinen Santoo, joka vanhoissa rippikirjoissa on muodossa Sandås, missä siis sand = hiekka ja ås = harju, siis hiekkaharju. Myös olen nähnyt muodon Sandå, jossa å = joki. Ehkä tallaisia nimiä löytyy muitakin?

Sukunimistä hyppään sitten etunimiin. En voi olla ylistämättä Totisten Poikien konserttia, jota kuuntelimme perjantaina Kurun keskuskoululla. Se aiheena oli tällä kertaa "Kaiken takana on nainen". Laulujen aiheet oli saatu naisten nimistä, siellä oli Emmaa, Liisaa, Irjaa, Eilaa, Eevaa, Maijaa,...Juontajana oli Tapsa Mäkinen, joka oli nähnyt paljon vaivaa esityksen eteen. Kaikki välirepliikit sisälsivät huumoria. Viimeisen laulun aiheeksi oli valittu Helga. Esityksen alussa paljastettiin havaintovälinekin, missä Helga-neiti todella istui kylpyammeessa jalat pystyssä. Joku lohkaisikin, että tämä patsas olisi löytynyt koulun kokoelmista. Koko esitys on vielä kerran kuultavissa Parkkuun kesäjuhlissa, jotka vain sattuvat samalle päivälle Paroonin markkinoiden kanssa, siis. 5.8.

 

Yläri Facebookissa