Kanttissa on nyt kahdeksan tuulivoimalaa

Eero Länsimäki

 

Kanttin tuulipuisto on näyttävä ilmestys peltojen ja metsän keskellä. Jykevät tuulivoimalat ovat tuottaneet sähköä elokuusta lähtien.
Puistossa on kahdeksan napakorkeudeltaan 144-metristä voimalaa. Kun roottoreiden halkaisijat ovat 131 metriä, lakikorkeudet kurkottavat 210 metriin.
Voimaloita alettiin pystyttää viime keväänä. Projektipäällikkö Eero Länsimäen mukaan rakennusvaiheessa työmaalla työskenteli enimmillään 50 henkeä yhtä aikaa.
– Orkesteri oli aikamoinen. NCC vastasi infrasta ja perustuksista paikallisten urakoitsijoiden kanssa ja Nordex voimaloiden pystyttämisestä. Työmaakoppeja oli pitkä rivi ja parkkipaikka aina täynnä. Erityisen ahdasta oli, kun nosturia tuotiin paikalle. Siihen tarvittiin 50 rekkakuormaa.
Nyt työmaa on melkein purettu.
Jäljellä on enää loppuvaiheen viilauksia, laitteistojen tarkistuksia ja lentoestevalojen asennuksia.
Länsimäki toteaa, että voimaloiden pystyttäminen on näkyvin mutta ajallisesti lyhyin vaihe kokonaisprojektissa. Rakentamista on edeltänyt vuosia kestänyt suunnittelu- ja valmistelutyö.
Voimalat on pystyttänyt saksalainen voimalatoimittaja Nordex. Yhtiön työmaapäällikön Mick Thomasin Karvian komennus on loppusuoralla.
– Meneillään ovat asiakkaan vastaanottotarkastukset eli varmistamme, että koneet toimivat kuten pitää, Thomas kertoo.

Valvomo on
Hampurissa

Kun Nordexin viimeinen työmaakoppi viedään pois, puisto siirtyy normaaliarkeen ja voimalat jäävät pyörimään itsekseen. Talvella säännöllistä liikennettä alueella aiheuttavat lähinnä lumenauraajat.
– Voimaloiden toimintaa seurataan Nordexin Saksan Hampurissa sijaitsevasta valvomosta käsin, ja yhtiön Suomen huoltomiehet käyvät paikan päällä joko hälytyshuollon tai ennakoivan huollon takia, Länsimäki kertoo.
Nordexilla on lähialueilla useita kymmeniä vastaavanlaisia voimaloita. Niitä löytyy muun muassa Kankaanpään Kooninkallion ja Humppilan Tyrinselän tuulipuistoista.
Kantin Tuulipuisto Ky:n omistajan Taaleri Pääomarahastojen projektipäällikkö Jaakko Ahola kertoo, että 24 megawatin tuulipuiston arvioitu vuosituotanto on 76 500 megawattituntia.
– Voimalan tuotanto alkaa, kun tuuli on napakorkeudella noin 3 metriä sekunnissa. Tuulisuus on alkusyksystä ollut hieman tavanomaista matalampaa.
Kolmen megawatin voimalat muuttavat tuulienergiaa sähköksi tornien huipulla olevissa konehuoneissa, joista sähkö tulee kaapeleita pitkin alas ja edelleen maakaapeleita pitkin voimalan sähköasemalle ja valtakunnan verkkoon.
Reilu kymmenen vuotta tuulivoimaloita rakentanut Eero Länsimäki sanoo, että talvi on paras vuodenaika tuottaa sähköä.
– Vastoin vanhan kansan viisauksia talvi on tuulisinta aikaa. Tuulen voimakkuutta on vaikea arvioida maasta käsin, sillä lukemat ovat ihan erilaiset 144:ssä metrissä.

Projektipäällikkö Eero Länsimäki ja huoltoteknikko Henri Ylikoski.

KOMMENTTI:

Suomen korkeimmat

Hyinen pakkastuuli 144 metrin korkeudessa tunkeutuu luihin ja ytimiin. Vilu unohtuu, kun voimalan konehuoneen kattoluukusta ulos kurkkaava toimittaja jää äimistelemään huikeaa maisemaa.
Nyt ollaan niin korkealla, ettei kattoja tämän korkeammalta Suomesta löydy. Korkein näkötorni on Tampereen Näsinneula, joka on 135 metriä. Kanttin voimalan korkuisia tuulivoimaloita löytyy muun muassa Kankaanpäästä ja Tyrinselältä Jokioisista.
Toimittajan kamera ehtii räpsiä kuvia vain hetken. Kylmästä kangistuneet sormet tottelevat vaivoin, mutta kameran akku hyytyy viimassa kokonaan ja tekee stopin.
Ennen katolle menoa saan opastuksen, miten turvavaljaisiin kiinnitettyjä putoamissuojia käytetään hississä ja tikkailla. Huipulle noustaan hissillä, joka on vaijerikäyttöinen huoltonostin. Ahtaaseen hissikoriin mahtuu kerrallaan kaksi henkilöä. Nousu ylös kestää kahdeksan minuuttia.
Myönnettävähän se on, että valmisteluvaiheessa korkeita paikkoja kaihtava toimittaja on kauhuissaan, mutta peruuttaakaan ei enää voi.
Ylhäällä olen iloinen, että sain tilaisuuden ja uskalsin.
Lintuperspektiivistä karvialainen maaseutumaisema tekee lähtemättömän vaikutuksen, kuten myös tornin nokkaan hilattu massiivinen konehuone ja myllyn kauniisti muotoillut siivet. Pysäytettynä ne piirtyvät maalauksellisesti sinistä taivasta vasten.
Projektipäällikkö Länsimäen mukaan kaikki halukkaat eivät ylös pääse. Turvamääräykset ovat tiukat, ja jokainen vierailupyyntö käsitellään tapauskohtaisesti.

Minna Lautamäki

 DSC0618 400x600

 DSC0653 400x600

 

Yläri Facebookissa

Reseptit

  • Raparperijuoma

    0.0/5 arvosana (arvosteltu 0 kertaa)

    1. Huuhdo, kuori ja paloittele raparperinvarret.
    2. Kiehauta vesi. Lisää kuoritut ja viipaloidut sitruunat sekä sokeri ja mausteet. Keitä noin 10 minuuttia.
    3. Kaada liemi raparperipalojen päälle.
    4. Anna maustua kylmässä n. 2 vuorokautta.
    3. Siivilöi ja pullota.
    Raparperijuoma maistuu vedellä tai kivennäisvedellä laimennettuna.
    Siivilöidyt raparperipalat voi nauttia jäätelön kanssa.