Kriisikuntakriteerit tarkentumassa, Kihniölle muutos ei tuo helpotusta

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, jonka mukaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksiä aiotaan tarkentaa. Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston erityisasiantuntija Pasi Leppänen kertoo, että nyt esitetyt muutokset liittyvät aseman määrittelyyn, eivät arviointimenettelyyn muutoin.
Nykyisin arviointimenettely voi käynnistyä kolmella eri perusteella. Ensimmäinen peruste on kunnan kertyneet alijäämät, joita ei ole katettu määräaikaan mennessä. Toisessa perusteessa tarkastellaan koko kuntakonsernin asukaskohtaista alijäämää. Mikäli tilinpäätöksessä on alijäämää vähintään 500 euroa per asukas ja heti seuraavana vuonna alijäämää on vähintään 1 000 per asukas, alkaa kunnan arviointimenettely.
Kolmas peruste liittyy neljään yksittäiseen taloutta kuvaavaan tunnuslukuun, kunnan tuloveroprosenttiin sekä kuntakonsernin vuosikatteeseen, asukaskohtaiseen lainamäärään ja suhteelliseen velkaantumiseen. Leppäsen mukaan tarkennukset koskevat nimenomaan tätä kolmatta perustetta.
– Tunnusluvut muutetaan sellaisiksi, että ne kuvaavat paremmin kunnan taloutta eri näkökulmista, ja raja-arvot asetetaan sellaisiksi, että ne täyttyvät vain suhteellisen pienellä joukolla kuntia.
Leppänen sanoo muutettavien tunnuslukujen kuvaavan oikeudenmukaisemmin kunnan taloutta. Tarkennusten jälkeen esimerkiksi tuloveroprosenttikriteeri täyttyisi vasta, jos kunnan tuloveroprosentti olisi 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien keskimääräinen tuloveroveroprosentti. Tällä hetkellä kriteeri täyttyy 1 prosenttiyksikköä korkeammalla tuloveroprosentilla.
– Kuntakonsernin asukaskohtaisen lainamäärän vertailu aiotaan korvata lainojen ja vuokravastuiden yhteismäärän tarkastelulla, jolloin voidaan ottaa paremmin huomioon erilaiset rahoitusmallit, kuten leasing-rahoitus ja yksityisrahoitusmallit. Laskennallinen lainanhoitokate kuvaisi kunnan kykyä selviytyä lainojensa hoidosta tulorahoituksella.
Ehdotuksen mukaan uusia säännöksiä sovelletaan vuodesta 2022 lähtien, jolloin tarkastelussa ovat vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnusluvut.

Alijäämä on ja pysyy

Esityksen muutokset eivät sellaisenaan vaikuta Kihniön tukalaan tilanteeseen kriisikuntakriteerien kannalta. Näin siksi, koska kattamattoman alijäämän kriteeri pysyy jatkossakin entisellään.
Pasi Leppänen kertoo aikaa tämän alijäämän kattamiseen olevan vuoden 2020 loppuun asti. Kyseinen vuosi on silläkin tavalla merkityksellinen, että se on Kihniön 100-vuotisjuhlavuosi.
Mikäli alijäämää ei ole katettu määräaikaan mennessä, voi kunta joutua arviointimenettelyyn vuonna 2021.
Valtiovarainministeriö seuraa kuntien tilinpäätösten tunnuslukuja, ja tällä hetkellä Kihniö lukeutuu taloutensa kannalta heikoimpaan kymmenykseen, mitä tulee kaikkien Suomen kuntien taloustilanteeseen.

Taustatiedot: vm:n kuntalain 118 §:n mukaiset kunnat ja kriteeristö 7.6.2018 -tilasto