Uusi pääjohtaja kartoitti Parkanon Luken vahvuudet

Luonnonvarakeskuksen uusi pääjohtaja Johanna Buchert (toinen vas.) vieraili Parkanon Lukessa tiistaina. Taloa esittelivät johtava tutkija Tytti Sarjala, tutkija Jenni Tienaho ja erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä.

Luonnonvarakeskuksen uusi pääjohtaja Johanna Buchert ja ryhmäpäällikkö Tuula Jyske vierailivat tiistaina Parkanossa. Aamupäivällä he kävivät kaupungintalolla, jossa tapasivat muun muassa kaupunginjohtaja Jari Heiniluoman ja sivistysjohtaja Jenni Alpin. Pirkanmaan Liitosta paikalla olivat edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela ja Geopark-hankkeesta projektipäällikkö Terttu Hermansson.
Iltapäivä kului Luken tiloissa Kaironiemessä, jossa Buchert ja Jyske tutustuivat taloon ja henkilökuntaan. Parkanon toimipisteessä työtään esittelivät erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä sekä tutkijat Niko Silvan ja Jenni Tienaho.
Tällä hetkellä tutkitaan esimerkiksi rahkasammaleen käyttömahdollisuuksia, puun terveysominaisuuksia, kihokin antimikrobisuutta ja biomassan pieniä arvokomponentteja, joita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää lääketeollisuudessa, kosmetiikassa ja pakkausmateriaaleissa.
Johanna Buchertista tuli Luken pääjohtaja viime syyskuussa. Sitä ennen hän työskenteli Luken tutkimusylijohtajana vuodesta 2015 asti ja siihen saakka VTT:llä tutkimusjohtajana.
Uudessa virassaan hän kiertää tutustumassa kaikkiin Luken 25 toimipisteeseen, jotta pystyy kartoittamaan organisaation vahvuudet ja osaamisen.

Kollegoiden yhteistyön kannattaa vahvistua

Luken palveluksessa on yhteensä 1 300 työntekijää, jotka tarpeen tullen liikkuvat toimipaikkojen välillä.
– Olemme organisaationa hyvin mobiili, asiantuntija voi tulla vaikka Joensuusta auttamaan tämän alueen ihmisiä, Johanna Buchert sanoo.
Buchertin tavoite on saada vahvistettua kollegoiden yhteistyötä niin talon sisällä kuin ulkopuolellakin. Samantapaisten tutkimusten parissa puurtavat kollegat kannattaa saattaa yhteen, jotta he voivat hyödyntää toistensa kokemuksia. Samalla tulee karsittua päällekkäisyyksiä, kun samaa perustyötä ei tehdä alusta asti uudelleen monessa paikassa.
Usein tällaisesta toiminnan tehostamisesta puhuttaessa aletaan pelätä, että samalla karsitaan toimipaikkoja. Parkanolaisia kiinnostaa, jatkuuko tutkimustyö Kairokoskella. Johanna Buchert sanoo, että toimipaikkojen määrään ei tällä hetkellä ole tiedossa muutoksia.
– Nyt edetään toistaiseksi tällä systeemillä, mutta tietysti rahoitus vaikuttaa. Toivotaan, että seuraava hallitus satsaa vahvasti tutkimukseen. Luonnonvaratalous ja biotalous koetaan tärkeäksi, se on Suomen vahvuus. Suomi on ihmisistä aika tyhjä maa, ja meidän pitäisi pystyä ottamaan oma roolimme kestävässä luonnonvarataloudessa.

Tutkimuslaitokset oli hyvä yhdistää

Luonnonvarakeskus perustettiin vuonna 2015 yhdistämällä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotuotanto.
Pääjohtajan mielestä yhdistäminen oli loistava idea, joka syntyi biotalouden merkittävyyden ymmärtämisestä.
– Nyt yksi tutkimuslaitos kattaa koko biotalouden kentän kaiken alkutuotannon, oli kyse sitten metsästä, riistasta, kalasta tai pelloista. Lisäksi jalostuksessa tehdään yhteistyötä esimerkiksi VTT:n ja tiettyjen yliopistojen kanssa.
Yhteistyötä Pirkanmaalla vahvistaa, että tuttu nimi tulee vastaan esimerkiksi uuden Tampereen yliopiston eli Tampere3:n johdossa; Luken entinen pääjohtaja Mari Walls toimii nyt yliopiston rehtorina.
Kairokoski tuntee kemialliset komponentit
Luken Parkanon-toimipisteen vahvuutena on Johanna Buchertin mukaan hyvä sekundäärimetaboliittien ymmärrys. Sekundäärimetaboliitit ovat esimerkiksi kasvimateriaalien sisältämiä suoja-aineita, joiden avulla kasvit torjuvat tuholaisia tai erilaisia vaurioita.
– Sellainen voisi olla vaikkapa puusta eristettävä hapettumista estävä aine, jota voisi käyttää synteettisten elintarvikelisäaineiden korvaajana, Buchert antaa esimerkin.
Näitä aineita voitaisiin tuottaa perinteisen puunjalostuksen ohella. Esimerkiksi puunkuoressa on Buchertin mukaan kemiallisesti tehokkaita komponentteja. Niillä voisi olla suuret taloudelliset mahdollisuudet.
– Suomessa ei kuitenkaan vielä ole merkittäviä yrityksiä, jotka olisivat lähteneet viemään tätä eteenpäin. Tutkimusta tehdään paljon ja se on hyvää ja laadukasta, mutta pitäisi saada vahva teollinen yrittäjä. Olisiko se sitten uusi perustettava yritys vai jokin jo olemassa oleva, Johanna Buchert pohtii.

Niina Kivioja