“Viisas Tommila”, blogi 3/19

Tätä kirjoittaessani ei posti ole vielä tuonut Ylä-Satakunta -lehteä. Netissä kuitenkin näytti olevan luettavissa lehden näköispainos, ehkäpä niitä karvialaisia varten, joilla lehden jakelu tökkii vielä enemmän. Sivulla 8 näytti olevan juttu siitä, miten ensimmäisistä kunnallisvaaleista tuli juuri kuluneeksi 100  vuotta. Siinä oli ensimmäisen valtuuston puheenjohtajan kuvakin. Kuvateksti vain sai aikaan ihmettelyä.

Tämä Fr.V. Tommilan kuva oli ilmeisesti otettu lehden arkistosta. Lähteenä mainitaankin Parkanon ja Kihniön kirja, jossa sama kuva on sivulla 710. Taisi kuvatekstikin olla täältä kopioitu: lääninrovasti Fredrik Tommila, johtava kunnallismies yli kahden vuosikymmenen ajan, ensimmäinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja (1919-1939).  Tässähän on tuo Tommilan etunimi väärin, vaikka se muualla testissä on muodossa Frans. Lähdekirja on painettu 1971. Kun virhe kerran on tapahtunut, on se toistunut muuallakin. Vuonna 1988 ilmestyi Taisto Seppäseltä Parkano-ABC eli kotiseudun tietopaketti. Sielläkin on sivulla 158 sama kuva samalla Fredrik-tekstillä.

Kun virhe kerran on tapahtunut, on siitä vaikeaa päästä eroon. Asian rinnastaisin vanhaan Päivölän esirippuun, jossa oli Gallen-Kallelan maalauksesta “Sammon puolustus” kopiokuva. Hyvin usein olen nähnyt tätäkin nimitettävän virheellisesti “Sammon ryöstöksi”. Kun joku on näin mennyt ilmoittamaan, tahtoo virhe toistua muillakin.

Varsin luotettavaa tietoa löytyy vielä Martta Sevion kirjasta Parkanon seurakunnan vaiheita (1951). Siellähän kerrotaan sivulla 161: “Frans Vihtori Tommola syntyi vakavaraisen, uskonnollismielisen maanviljelijäperheen poikana 26.2.1871 Merikarvian Köörtilässä 15 km:n päässä kirkolta. Oppikoululukunsa hän aloitti yksityisesti ja tuli syksyllä 1887 Porin lyseoon, jossa pian herätti huomiota tiedoillaan ja sai nimen ‘viisas Tommila Merikarvialta’. Ylioppilaaksi hän tuli 1894. … Frans Vihtori Tommila suoritti pappistutkinnon korkeimmalla arvosanalla (laudatur) ja vihittiin papiksi 1899. Hän oli ylimääräisenä pappina Siikaisissa, Merikarvialla, Kankaanpäässä ja Parkanossa. Lapin (T.l.) kappalaisena hän oli vuosina 1908-14, kunnes tuli Parkanon kirkkoherraksi, jona toimi elämänsä loppuun.”  Olen aikaisemmin kertonut joululehdessäkin 2016, miten hän toi  Lapin kunnasta orpolapsia mukanaan Parkanoon, joista Martta-niminen oli vaimoni äiti (Martta Hartto).

Vilkaistaan vielä Merikarvian kirkonkirjojakin saadaksemme täyden varmuuden, oliko tuo etunimi Frans vaiko Fredrik.  Kastekirjoista vuodelta 1871 löytyy Noormarkun kylä Gördböle, joka myöhemmin on suomennettu muotoon Köörtilä. Siellä lukee ruotsiksi:

Frans Viktor, 26.2.1871. Sitten on vanhempien ammatti ja nimet: Bonden Aron Tornikoski (Tommila) och hustrun Katharina Johansdotter. Kummien nimet olivat: Bonden Frans Liljeroos (Mikkola) och dess hustru Mathilda. samt drängen Johan Henrik Johansson.

Koko perhe löytyy rippikirjasta Gördbölen kylästä s. 31:

Tommila oli ilmeisesti varakkaan talon nimi, jossa oli isäntänä Aron Johansson Tornikoski ja emäntänä Katharina Johanintytär Frangi, joka oli tullut Noormarkusta 1866.

Ensimmäinen lapsi Ida Katharina eli vain ajan 24.10.1866 – 6.2.1867. Toiselle tytölle annettiin sama nimi: Ida Katharina 19.3.1868 – 6.11.1869. Nälkävuosien aikaan lapsia kuoli paljon. Kolmas lapsi olikin poika Frans Viktor, s. 26.2.1871, josta edellä on kerrottu. Hän sai vielä kolme nuorempaa sisarusta: Poika Johan Arvid, s. 14.4.1876 ja tytär Maria Josefina, s. 27.3.1879. Vielä syntyi poika Oskar Willebrand. 6.12.1881 – 6.7.1882, joka siis eli vain puoli vuotta.

Tilan kokoa kuvaa se, että näiden nimien jälkeen on rippikirjoissa vielä 26 nimeä, jotka ovat talon renkiä ja piikoja. Lisäksi on vielä muita perheitä nimellä “inhyses”, mikä tarkoittaa jonkinlaisia “vuokralaisia”, siis “nurkissa asuvia”, mitä sitten olivatkin, ehkä torppareita tai mäkitupalaisia.