Ukkoverkkojen palvelu lakkaa toimimasta 1. helmikuuta

Laajakaistailta kiinnosti kihniöläisiä. Tilaisuuden päätteeksi yleisöstä kuului, ja savumerkit lienevät varmin viestintätapa.

Meidän Kihniö -hankkeen viime torstaina järjestämässä Laajakaistaillassa oli ilmassa ristiriitaisia tunteita etenkin Ukkoverkot Oy:n ja Elisa Oyj:n välisen liiketoimintakaupan suhteen.
Elisa osti Ukkoverkot Oy:ltä 2,6 gigahertsin taajuuden kesäkuussa 2018, ja tähän kauppaan sisältyi myös kiinteä langaton nettiyhteys -liiketoiminta. Kyseisen palvelun sopimukset, laskutus ja asiakaspalvelu menivät Elisalle viime marraskuussa, ja palvelutuotanto siirtyy samaan osoitteeseen tammikuun lopussa. Ukkoverkkojen palvelu lakkaa toimimasta perjantaina 1. helmikuuta.
Kihniötä liiketoimintakauppa koskee siten, että kunta lähti keväällä 2016 mukaan Ukkoverkkojen langattomaan laajakaistaan. Valtuusto päätti 2. toukokuuta 2016 osallistua UkkoNet LTE -tukiasemien kustannuksiin noin 92 000 eurolla. Sopimuskauden pituudeksi tuli 36 kuukautta eli 3 vuotta.

Miniminopeutta ei taata

Elisan Antti Toukoaho kertoi yleisölle yhtiön haluavan taata vähintään samanlaisen palvelun kuin aikaisemmin. Hänen mukaansa liittymien maksiminopeudet kasvavat, mutta UkkoNetin miniminopeuslupausta ei voida antaa, koska Elisalla on käytössä eri tekniikka kuin Ukkoverkoilla.
Lupaus miniminopeudesta oli silti tärkeä tekijä yhteistyöstä päätettäessä. Kunnan IT-päällikkö Heikki Syrjälä sanoi Kihniön maantieteen asettavan haasteita ja siksi juuri miniminopeus, ei maksiminopeus, on se, joka kiinnostaa. Hän ihmetteli myös, miksei Ukkoverkkojen teknologiaa voisi käyttää ainakin sopimuksen loppuun asti.
Sivistystoimenjohtaja, yhtenäiskoulun rehtori Matti Sillanpää sanoi, ettei kunnalla välttämättä ollut kaikkea sellaista tietotaitoa, jota olisi tarvittu. Kuitenkin Ukkoverkkojen markkinointi perustui osaltaan siihen, että tietty miniminopeus taataan.
– Myydään pois, eikä oteta vastuuta. Herää juridinen kysymys siitä, kenen on vastuu ja minkä verran?
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petteri Wiinamäki (ps) sanoi, että Ukkoverkkojen sopimuksen mukaan asiakas ja linkkimasto keskustelevat keskenään eli että boksista on suora yhteys linkkimastoon ilman, että kukaan pääsee sotkemaan väliin. Näin ei kuitenkaan ole enää jatkossa.
– Se oli silloin sopimuksen perusedellytys. Palvelu ei ole enää sopimuksen mukainen.
Syrjälä komppasi Wiinamäkeä. Hän katsoi, että asiassa ollaan jonkin sopimusrikon äärellä.

Hyvin ja huonosti

UkkoNetin käyttäjien kokemukset ovat olleet hyvin erilaisia. Osalle yleisöstä palvelun muuttuminen aiheutti harmitusta ja murhetta, koska UkkoNet on ollut ainoa yhteys, joka on pelannut kunnolla.
Toisaalta yleisöstä kerrottiin, että kaikkialla Kihniössä UkkoNet ei ole toiminut. Tällainen alue on ollut esimerkiksi Aitoneva.
Jari Haapamäki Sähkö Haapamäestä kertoi laitteissa olleen ollut turhan paljon vikoja. Itse liittymistä ei hänelle ole tullut paljoa negatiivista palautetta.
Kunnanhallituksen jäsen, kunnanvaltuutettu Erja Silvennoinen (kesk) kritisoi myös asiakkaille tiedottamista muutoksesta. Hänelle kotiin tulleessa kirjeessä on kyllä kerrottu maksiminopeuden parantumisesta, mutta se, ettei miniminopeutta voida luvata, tuli esille vasta Laajakaistaillassa.

Taustatiedot: Kihniön kunnanvaltuuston pöytäkirjat, Ylä-Satakunnan arkisto

 

Valokuitu on uusi asia Kihniössä

Valokuitu oli myös esille Laajakaistaillassa, ja paikalla olivat IPP Oy:n tekninen johtaja Pekka Ylinikkilä, kuitumyyjä Raido Riis ja yritysmyyjä Ville Syngelmä.
Kihniöstä valokuitua löytyy esimerkiksi Nerkoolta Hietasentien varrelta, jonne valokuitukaapelit kaivettiin kesällä 2016 aktiivisten asukkaiden niin päätettyä.

Liittymishalukkuutta niukasti

IPP:n edustajat kertoivat valokuidun olevan Kihniössä niin uusi asia, että se ei ole lyönyt vielä läpi. Aihe nousi esille, kun yleisöstä kerrottiin, ettei kuidun saaminen ollut ostohalukkuudesta huolimatta onnistunut Kihniön keskustan alueella.
Syynä tähän oli IPP:n mukaan se, ettei kyseisellä alueella ollut tarpeeksi kuidunottajia. Vaatimukset tarvittavien tilaajien määristä vaihtelevat aluekohtaisesti.

Tuet vähissä

Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto oli kutsuttu Laajakaistailtaan kertomaan Leader-rahoituksen mahdollisuuksista kyläverkkojen rakentamisessa. Hänen mukaansa nyt ei ole paras aika olla liikkeellä, sillä rahahanat ovat joko menneet hetkellisesti kiinni tai summat ovat pienentyneet ohjelmakausien loppupuolen lähestyessä.
– Valokuidun suhteen Leader ei ole ensisijainen kanava, mutta pienehkön kyläverkon tukeminen voisi olla mahdollista. Summista puhuttaessa kyseessä ovat kymmenet tuhannet, eivät sadat tuhannet eurot.
Mikko Lahdentausta totesi, että etätyömahdollisuuksista on puhuttu 20 vuotta ja että ne edellyttävät kuitua.
– Karviassa, Parkanossa ja Virroilla on valokuituasiat hoidossa. Valokuitu on tulevaisuutta, ja kunnan aktiivisuutta vaaditaan.
Kunnanjohtaja Petri Liukku kertoi jokaisen kunnan toimivan voimavarojensa puitteissa. Kuntastrategian mukaisesti Kihniö satsasi langattomaan laajakaistaan.
– Kunta ei voi tukea kaikkea, vaan tarvitaan aktiivisia kyläkuntia.