Pohjois-Kuru, blogi 4/19

Talven pakkasennätykset paukkuivat pohjoisessa. Täällä Parkanossakin mittari näytti aamulla -25 °C. Eipä tuo vielä mitään. Muistan isäni kertoneen, että talvisodan aikaan Kannaksen rintamalla elohopeamittarit jäätyivät. Oltiin siis varmasti alle lämpötilan -38,9 °C. Jollakin oli mukanaan spriimittari, joka näytti lukemaa -42 °C. Äitini taas muisti, että kotitalossani Pohjois-Kurun Lammilla jäätyivät omenapuut; pakkanen kun oli tullut niin nopeasti suojailman jälkeen, että puiden koloissa oli vielä vettä, joka jäädytti puut.

Sopivaa pakkasaamun työtä onkin pakastimen sulatus. Niinpä vein pakastearkun sisällön parvekkeelle. Kun sulatus- ja kuivausvaihe on jo ohi, on aikaa vilkaista lehteä Kotiseutumme Pohjois-Kuru 2018. Lukija löytää lehden myös netistä. Kannattaa avata ensin sivu

https://pohjoiskuru.files.wordpress.com

Tällä sivustolla on paljon asiaa ja valokuvia. Itä-Aureessa ovat sisarukset Kaija ja Anne-Maija Kivimäki saaneet todella paljon aikaan. Aivan sivuston alussa lukee: Kotiseutumme Pohjois-Kuru 2018 on ilmestynyt verkossa 18.1.2019. Siitä löytyy tarkempi osoite, jota napauttamalla saa tuon uuden kotiseutulehden esiin. Esittelen lehden juttuja tässä hieman.

Ensimmäisessä artikkelissa esitellään entisajan kulkijoita. Sieltä löytyvät nimet Hotko-Miina, Tappura-Maija, Mörkö-Hermanni, Pitkä-Milka ja Iso-Jussi. Eri lähteistä on kerätty heihin liittyvää muistitietoa. Joistain näistä olen itsekin kuullut lapsuudessani juttuja.

Seuraavassa luvussa esitellään Kiviperältä lähteneiden Armas Kivimäen ja Viljo Mattilan elämää. He kävivät yhdessä koulua, taistelivat yhdessä rintamalla ja lepäävät vierekkäin Aurejärven sankarihautausmaalla.

Sitten Aureessa syntynyt Marjo Heikkilä esittelee kirkon arkkitehtia, Oiva Kalliota. Hänen puheensa Aurejärvi-iltamissa 4.8. on myös painettu lehteen. Sitten on Pekka Kuuselan kirjoitus Parkanon kirkon suunnittelijasta Salomon Köykästä. Hän kertoo, että tämä Köykkä “hienosteli sukunimekseen Köhlström”. Asiahan oli toisinpäin. Alkuperäinen sukunimi oli Köhlström, mutta Salomon otti myöhemmin käyttöön kotitalonsa nimen Köykkä, joka on Jalasjärvellä. Pekka Kuusela on aikaisemmin kirjoittanut mm. kirjan Hurskaan taiteen suku, jossa hän perustelee, miten lähes kaikki kuuluisat henkilöt ovat aureslaisille sukua! Parkanon kirkosta on vanha kuva, missä on vielä metsää kirkon ympärillä. Toisessa kirjoituksessa hän lehdessä kertoo kovakuoriaisista, joita löytää Seitsemisen metsistä. Siinä on kuvat suursukeltajasta, suutarista ja sarvikuonokkaasta.

Sitten kerrotaan pienestä luolasta, johon ison vihan aikana mentiin pakoon venäläisiä sotilaita.

Edelleen Anne-Maija Kivimäki kirjoittaa vanhan hautausmaan muistomerkkien säilyttämisestä. Olisihan se noloa, jos tuo mahtava Ylöjärvi tuhoaisi kaikki arvokkaat hautamuistomerkit. Itseänikin on koskettanut hautaristi, jossa lukee “murhattu”.

Paljon on vielä kuvia eri tapahtumista. Kun seurahuone Pirula paloi 1945, on paikalla nyt vain autonromuja. Iltamista on kuva, missä Elli Lehtonen muistelee elämäänsä. Hän kertoi mm. laulaja Unto Monosesta, joka vieraili siellä Auramolla. Jopa oman kuvanikin löysin sivulta 48, missä olen paikallishistoriapäivillä. (Sivustolla muualla esiinnyn oikein suuressakin kuvassa, niitähän on lisää facebook-sivustoilla.)

Kirjan lopussa esitellään vielä julkaisuja, joita kyläyhdistys on toimittanut.  Mielihyvin maksoin yhdistyksen jäsenmaksun, vaivaisen kympin. Eipähän Parkanossa yksikään kylä saa näin paljoa aikaiseksi. Tuo lehtihän käsittää kylät Itä-Aure, Länsi-Aure, Luode, Riuttanen ja Kallionkylä. Päävaikuttajat silti ovat siellä kylän keskuksessa, missä on tuo JussiMatin kyläkauppakin.