Elektronista urheilua voi nyt opiskella koulussa

Lukion uskonnonopettaja Benjamin Värre opettaa jatkossa toisen asteen opiskelijoille myös e-urheilua, käytännössä siis tietokonepelejä. Takana valkokankaalla pyörii videoklippi League of Legends -pelistä.

Ensi syksystä alkaen Parkanossa voi opiskella toisen asteen koulutuksessa urheilupainotteisesti. Urheilupainotteisuuden voi laittaa hakutoiveekseen sekä Parkanon lukion että Saskyn Parkanossa järjestämissä kone- ja tuotantotekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa.
Urheilupainotteisessa opiskelussa on kolme lajivaihtoehtoa: salibandy, jääkiekko ja e-urheilu. Kaksi ensimmäistä ovat ainakin päällisin puolin tuttuja, mutta kolmas lienee monelle outo.
E-urheilun eli elektronisen urheilun opetuksesta toisen asteen opinnoissa vastaa Benjamin Värre, joka toimii ensisijaisesti lukiossa uskonnonopettajana.
E-urheilun opettajan tutkintoa ei toki ole olemassakaan. Värre toteaa kuitenkin, että opettajankoulutuksessa saatu pedagoginen pohja on melko lailla sama opetettavasti aineesta riippumatta.
Värren tietämys ja osaaminen e-urheilussa tulee hänen omasta harrastuneisuudestaan. Hän on pelannut kilpailullisesti jo yli 15 vuotta.
Nyt 28-vuotias Värre pitää hyvänä, että kovasti nousussa olevaa ja lisääntyvässä määrin työpaikkojakin tarjoavaa lajia aletaan opettaa koulussa.
– Tätä mahdollisuutta ei ollut vielä omana kouluaikanani, hän toteaa.
Mutta millaista e-urheilu sitten on? Onko tietokoneen naputtelu urheilua? Ja miten tällaista nörttipoikien ajanvietoksi miellettävää lajia opetetaan lukiossa ja ammattikoulussa?

Vähän kuin jääkiekkoa, mutta tietokoneella

E-urheilu voidaan määritellä Benjamin Värren mukaan vaikkapa siten, että se on kuin jääkiekkoa tai salibandya, mutta peli pelataan tietokoneella tai pelikonsolilla. E-urheilua voidaan verrata myös vaikkapa shakkipeliin, joka perinteisesti myös luokitellaan urheiluksi.
Itse asiassa on väärin puhua e-urheilusta yhtenä lajina. Kyseessä on vastaava kattokäsite kuin yleisurheilu, jonka alle mahtuu monenlaisia eri lajeja.
Periaatteessa e-urheilu on yksinkertaisesti tietokoneella tai konsolilla pelaamista, mutta kaikkia pelejä ei kuitenkaan luokitella e-urheiluksi.
E-urheiluun kuuluvat kilpailulliset pelit, joita on olemassa sekä joukkueille että yksinpelaajille. Kilpailullisissa lajeissa järjestetään kisatapahtumia, jotka voivat olla maan- tai maailmanlaajuisia.
Huipputasolla palkinnotkin ovat hulppeita, ja e-urheilussa liikkuu rahaa siinä missä muissakin kansallisesti ja kansainvälisesti suosituissa urheilulajeissa.
Benjamin Värre toteaakin, että nykyään e-urheilun parista voi saada ammatin.
– Nyt on herätty siihen, että tämä on iso bisnes. Mukana on sponsoreina myös muiden alojen yrityksiä. Esimerkiksi Telia omistaa osake-enemmistön yrityksestä, joka järjestää suomalaista isoa pelitapahtumaa Assemblya, Värre kertoo.

Opetetaan myös analyysia ja elämänhallintaa

Kuten muussakin tavoitteellisessa harrastuksessa, myös e-urheilussa tärkeää on omalla ajalla harjoittelu. Urheilupainotteisella linjalla oppitunteja on viikossa kolme, mikä ei millään riittäisikään taitojen kehittämiseen.
Koulutunneilla tehdään kuitenkin paljon sellaista, mitä ei yksin kotona harrastavana välttämättä tule tehtyä.
Opiskelijat esimerkiksi katsovat pelisuorituksiaan opettajan kanssa videolta jälkikäteen ja pohtivat yhdessä, mitä sekä ryhmä että kukin opiskelija osaa hyvin ja missä on parantamisen varaa.
Myös ulkopuolista asiantuntemusta saatetaan käyttää. Pelivideo voidaan lähettää kommentoitavaksi jollekulle suomalaiselle huippupelaajalle.
– Analysoiminen erottaa toisistaan huvikseen pelaavan ja sellaisen, joka haluaa kehittyä, Benjamin Värre toteaa.
Koulussa tavoite on myös kehittää opiskelijan kognitiivisia eli tiedollisia sekä sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja sekä kokonaisvaltaista elämänhallintaa.

Pilotti käynnistyy jo tänä keväänä

E-urheilupainotteiselle linjalle valitaan 5–6 oppilasta. Heillä tulee olla jo ennestään taitoja ja näyttöä e-urheilusta.
Ensi syksynä aloittavan ryhmän tarkoitus on muodostaa yhteen peliin keskittyvä kisajoukkue. Opettajan mukaan joukkue syntyy helpoimmin, jos ryhmään valittavat opiskelijat ovat pelanneet joko samaa tai hyvin samankaltaisia pelejä.
Jos opintoryhmään tulee joku yksilölajia harrastava, hänelle räätälöidään opinnot erikseen.
Yksi olennainen osa opiskelua on osallistuminen parkanolaisen peliseuran ParCode eSportsin toimintaan. Oppilasjoukkue osallistuu kilpailijana myös oman pelinsä kisatapahtumaan.
Koska peliseuraan liittyminen että kisamatkat ovat osa opetusta, opiskelijoille kustannetaan jäsenmaksu ja kisareissujen kulut.
Vaikka urheilupainotteinen opiskelu virallisesti käynnistyy vasta ensi syksynä, lukiossa alkaa ensi jaksossa eli huhtikuussa e-urheilun pilottikurssi lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille. He pääsevät mukaan järjestämään Parkanossa ensi kesänä pidettävää tietokone- ja konsolipelien viikonlopputapahtumaa.

Niina Kivioja

 

Haku myös urheilupainotteiseen käynnissä nyt

Parkanossa järjestettävän toisen asteen koulutuksen urheilupainotteiseen opiskeluun voi hakea parhaillaan käynnissä olevan yhteishaun aikana.
Lukio-opintoihin haetaan osoitteessa www.opintopolku.net. Lisäksi tulee täyttää ainevalintakortti ja hakulomake urheilupainotteisuudelle, jotka ovat saatavilla Parkanon lukion nettisivuilla. Ainevalintakortti ja hakulomake toimitetaaan Parkanon lukion kansliaan.
Lisätietoja ja neuvoja haussa voi kysyä lukion opinto-ohjaajalta Laura Saloselta.
Urheilupainotteiseen ammatilliseen koulutukseen hakevan tulee ottaa yhteyttä Saskyn ammatinvalintaohjaajaan Tarja Perolaiseen.
Urheilupainotteisiin opintoihin otetaan jääkiekkoon ja salibandyyn kumpaankin 12 opiskelijaa. E-urheiluun otetaan 5–6 opiskelijaa.
Urheilijaopiskelijat pelaavat Parkanon Kiekon jääkiekkojoukkueissa ja Parkanon Pontevan salibandyjoukkueissa. E-urheilijat kuuluvat Parkanon elektronisen urheilun yhdistykseen ParCode eSportsiin. Lajivastaavana jääkiekossa toimii Aarne Mansukoski, salibandyssa Joel Heine ja e-urheilussa Benjamin Värre.
Urheilun opiskeluun kuuluu kouluajalla harjoittelua 3 viikkotuntia. Lisäksi kouluajan ulkopuolella on lajiharjoittelua 2–4 kertaa viikossa.
Opiskelijavalinnoissa painotetaan riittävää taustaa omassa lajissa, motivoituneisuutta ja halua tavoitteelliseen kehittymiseen urheilijana. Opiskelijan tulee olla sitoutunut opiskelun ja urheilun yhdistämiseen siten, että pystyy hoitamaan molemmat hyvin.
Koulutuksen järjestäjä kustantaa urheilupainotteisesti opiskelevalle lajikohtaisen kausimaksun, joka sisältää jäsenmaksut, toimintamaksut, harrastuspaikasta koituvat kulut ja pelipassin. Taloudellisen tuen piiriin eivät kuulu henkilökohtaiset välineet, kuten varusteet ja tietokoneet.