Parkanon Karjalaiset ry on tullut tiensä päähän

Matti Paavilainen on laatinut Karjalan Kaukolan alueen koulupiireistä karttoja, joiden tekemistä on tuettu Parkanon Karjalaiset ry:n vuosittaisesta määrärahasta. Seuran 73 vuotta kestänyt toiminta lakkaa tänä keväänä.

Parkanon Karjalaiset ry:n taival on päättymässä 73 vuoden toiminnan jälkeen. Seura perustettiin 2.3.1946 pitämään yllä Parkanon karjalaisten yhteisöä ja jakamaan paikallistasolla Karjalan Liitolta saatuja tietoja etupäässä sotakorvauksista ja edunvalvonnasta. Lakkauttamista käsitellään ensimmäisen kerran yhdistyksen vuosikokouksessa ensi tiistaina.
Kun yhdistys perustettiin, ensimmäisessä johtokunnassa oli 15 jäsentä. Puheenjohtajana toimi Yrjö Uotila, varapuheenjohtajana Onni Suhonen ja sihteerinä Helvi Virto.
Johtokunnan kokoa pienennettiin 1960–70-luvulla, jolloin sen jäsenmääräksi tuli 7. Periaatteessa sama määrä tulisi olla vieläkin, mutta yhdistyksen puheenjohtajan Matti Paavilaisen mukaan jo pari vuotta on menty 6-henkisellä johtokunnalla.
Syy vajaukseen on se, että Parkanon Karjalaisilla on jäseniä enää 22, kaikki eläkeikäisiä. Johtokuntaan ei löydy halukkaita eikä toimintaan muutenkaan nuorta ikäluokkaa. Puheenjohtaja itsekin on 74-vuotias.
– Nuorempaa ikäpolvea ei saa mukaan eikä heitä täällä enää olekaan. Kaukolalaisten jälkeläisiä on hyvin vähän, kahden käden sormin laskettava määrä, eivätkä he ole kiinnostuneet enää seuratoiminnasta, Paavilainen toteaa.
Lähes kaikki Parkanoon jääneet karjalaiset tulivat jatkosodan aikana Kaukolan pitäjästä. Heitä tuli paikkakunnalle reilut 3 000, mikä on kolme neljäsosaa pitäjän ihmisistä.
Lopuista noin tuhannesta 650 asutettiin Ruovedelle ja pienempiä määriä esimerkiksi Kihniöön, Aitolahdelle ja Teiskoon. Matti Paavilainen määrittelee, että heidät ripoteltiin Näsijärven ympärille.

Heti mukaan paikalliseen toimintaan

Talvisodan alussa Parkanoon tuli ensin väkeä Hiitolasta, mutta heistä paikkakunnalle jäi vain muutamia esimerkiksi siksi, että he solmivat avioliittoja parkanolaisten kanssa.
Karjalaiset pyrittiin kuitenkin sijoittamaan uusiin asuinkuntiinsa entisen kotikuntansa mukaisesti, ja Hiitolassa oli 8 000 asukasta. He eivät olisi mahtuneet Parkanoon. Lopulta hiitolalaiset asutettiin esimerkiksi Kankaanpäähän, johon heitä meni alun perinkin myös talvisodan aikana, sekä sen naapurikuntiin kuten Karviaan.
Parkano sai kuitenkin kerralla 3 000 uutta asukasta.
– Kun he paukahtivat tänne, niin mökit loppuivat kesken. Vastaanotto oli kuitenkin hyvä, Matti Paavilainen kertoo.
Kaukolalaiset sopeutuivat nopeasti uuteen kotikuntaansa ja osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan. Paavilaisen mukaan heitä näkyi niin kunnallis- kuin kirkollisvaaleissakin, urheiluseuroissa, yritysmaailmassa, missä tahansa, mihin mukaan pääsi.
– Ei jääty tuleen makaamaan, Paavilainen tuumaa.

Äidin ja veljen tarinoista syttyi mielenkiinto

Evakkovanhempien Siiri ja Vilho Paavilaisen neljästä pojasta nuorin, eli Matti, on syntynyt Parkanossa. Kiinnostus Karjalaan syntyi kuunnellessa äidin ja Esko-veljen tarinoita rajan taakse jääneestä kotiseudusta.
Matti Paavilainen on toiminut Parkanon Karjalaiset ry:n puheenjohtajana 19 vuotta. Sihteerinä ja taloudenhoitajana toimii Vappu Alkkiomäki. Muut johtokunnan jäsenet ovat Kirsti Nieminen, Arja Laine, Lauha Nissilä ja Tuula Mäntylä.
Seuraa lakkautettaessa Paavilainen haluaa nostaa esiin pitkäaikaisia yhdistystoimijoita ja toimintaa.
– Kauko Volotinen toimi puheenjohtajana liki 40 vuotta. Tästä ajasta 20 viimeistä vuotta sihteerinä toimi Hilda Vähä-Peltomäki ja rahastonhoitajana Edit Ratinen, hän luettelee.
Yhdistys on järjestänyt yhdessä Kaukolan pitäjäseuran kanssa Kaukola-päivät Parkanossa nykyisen johtokunnan aikana vuosina 2004, 2009 ja 2014. Vuonna 2004 pidettiin Kankaanpään, Jämijärven ja Ikaalisten Karjala-seurojen kanssa valokuvanäyttely, jossa oli vanhoja ja nykyajan valokuvia luovutetun alueen useasta kunnasta.
Matti Paavilainen itse teki Kaukolaan kuvausmatkat 2008 ja 2009 yhdistyksen Pro Parkanolta saamalla avustuksella. Materiaalista koostettiin myös valokuvanäyttely.

Niina Kivioja