Elämänlaadun parantaminen on tärkeintä

Proviisoriksi viime vuonna valmistunut Tommi Härkönen on työskennellyt Kihniön apteekissa helmikuusta 2017 lähtien.

Lääkehoitojen arvioimisesta (LHA) on tulossa osa farmaseutin perusosaamista. Kyseinen koulutus kuuluu jo nyt Helsingin yliopistossa ja Åbo Akademissa suoritettavaan perustutkintoon, ja Itä-Suomen yliopisto sisällyttää LHA-erityisosaamisen farmaseuttien uuteen opetussuunnitelmaan tulevana syksynä.
Kihniön apteekissa työskentelevä Tommi Härkönen valmistui viime vuonna proviisoriksi juuri Itä-Suomen yliopistosta, mutta hän on suorittanut 20 opintopisteen arvoisen LHA-erityispätevyyden täydennyskoulutuksena. Syy pätevyyden hankkimiseen oli se, että Härköselle ykkösasia farmasiassa on ihmisten elämänlaadun parantaminen.
– Muutenkin halutaan panostaa lääkehoidon arviointiin, sillä ongelmia on koko yhteiskunnan tasolla jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän.
Ongelmien ajatellaan lisääntyvän väestön vanhenemisen takia. Lääkehoidon arvioinnin pääkohderyhmä ovatkin ne iäkkäät ihmiset, jotka joutuvat käyttämään paljon lääkkeitä. Lisäksi iällä on muutenkin suuri merkitys, sillä elimistön kyky käsitellä lääkkeitä heikkenee ihmisen vanhetessa.
Härkönen sanoo, että lääkehoidon arviointia voi harkita, jos käytössä on paljon lääkkeitä ja tuntee väsymystä tai huimausta. Kaatuilu on aina merkki siitä, että pitää hakeutua terveydenhuoltoon.
Proviisorin tekemä arviointi on maksullinen palvelu. Kihniön apteekissa lääkehoidon tarkistus maksaa 35 euroa ja arviointi 120 euroa.

Suomessa sirpaleista, ei Kihniössä

Lääkehoidon arvioinnissa laaditaan asiakkaalle lääkelista, mikäli tällä ei sellaista jo ole. Listalle merkitään niin resepti- kuin itsehoitolääkkeet, kuten särkylääkkeet. Myös mahdolliset luontaislääkkeet pitää ottaa huomioon, sillä niillä saattaa olla oma vaikutuksensa varsinaisten lääkkeiden tehoon.
Pelkkään reseptiin ei luoteta, vaan asiakkaalta tarkistetaan, onko annosohje edelleen ajan tasalla. Lisäksi ottoajankohdalla on merkitystä. Laboratorioarvoista käydään LHA-tasolla läpi munuaisarvot.
Näiden tietojen perusteella arvioidaan lääkkeiden keskinäinen vaikutus ja tarkistetaan, löytyykö lääkkeiden joukosta keskenään päällekkäisiä tai epäsopivia lääkkeitä.
Arvioinnissa voidaan siis päätyä ehdottamaan joidenkin lääkkeiden karsimista. Taloudellinenkin puoli voidaan ottaa huomioon eli miettiä, löytyisikö vastaavanlaista mutta halvempaa lääkettä.
Toisaalta arvioinnissa käydään läpi asiakkaan saamat diagnoosit ja pohditaan, puuttuuko lääkkeistä joku sellainen, josta saattaisi olla apua.
Arvioinnista laaditaan kirjallinen raportti ja suositus mahdollisista lääkitysmuutoksista. Härkönen kuitenkin korostaa, että lääkitystä ei saa eikä pysty vaihtamaan omin päin, vaan viime kädessä lääkäri vastaa muutoksista.
Härkönen arvelee pääsyyn lääkityksestä löytyviin päällekkäisiin tai epäsopiviin lääkkeisiin olevan hoidon sirpaloituminen. Yhtä ihmistä saattaa hoitaa moni ja usein vaihtuva taho, jolloin kokonaiskuva jää hämäräksi.
Näin siis yleisesti koko maasta puhuttaessa. Kihniön tilanne on toinen.
– Kihniössä on hyvät lääkärit, joilla tietämystä ja aikaa perehtyä potilaisiinsa.

Ei perinteinen kulutushyödyke

Vaikka gradun tekemisestä on vasta vähän aikaa, jatkaa Härkönen kouluttautumistaan toukokuussa. Tuolloin hänen on tarkoitus aloittaa 15 opintopisteen arvoisen lääkehoidon kokonaisarvioinnin (LHKA) erityispätevyyden suorittaminen.
Mutta vielä varsin tuoreesta gradusta, jonka aihe oli Väestön mielipiteet itsehoitolääkkeiden saatavuudesta ja apteekin lääkeneuvonnasta. Viime vuosina on keskustelu siitä, pitäisikö itsehoitolääkkeitä saada ostettua ruokakaupoista.
Apteekkariliitto on tyrmännyt ajatuksen. Härkönenkään ei pidä ajatusta hyvänä nimenomaan turvallisuuden takia.
– Vapaa markkinatalous ei sovellu kaikkeen, etenkään terveydenhuoltoon. Farmasian oppiaineessa opetetaan heti alusta alkaen, ettei pyritä mahdollisimman suureen määrälliseen myyntiin. Se ei ole eettistä, sillä lääke ei ole perinteinen kulutushyödyke. Lääkkeitä pitää käyttää vain todelliseen tarpeeseen.