Historialuento paikannimistä, bl. 7/19

Eilen oli kirjastossa metsänhoitaja Ilmari Kososen luento paikannimistä. Kosonen asuu Jyväskylässä ja Savonlinnassa. Hän on ollut töissä Virossa, oppinut balttilaisia kieliä ja on siksi ryhtynyt selvittämään nimien historiaa lähtien liikkeelle rautakaudelta ja ajalta, jollon asutus alkoi levitä Pohjolan maihin.

Tarina alkoi kuitenkin turkisten esittelyllä. Kosonen oli nuorena harrastanut metsästystä ja piti yllään majavannahkaturkkia. Tarinan pääaihe oli kuitenkin balttilaisten kielten vaikutus nimistöömme. Samasta aiheesta löysin myös netistä 3.2. päivätyn kirjoituksen otsikolla: Vaiettu totuus balttivaikutuksista. Siitä siteeraan muutaman lauseen: “Lappi, Turja ja Ruija saivat alkunsa muinaisten aikojen balttiasuttajilta. Virallisten tietolähteiden mukaan Turku juontuu muinaisvenäläisten kauppapaikkaa merkinneestä sanasta torgu. Mutta paremmat sanakirjat kertovat, että laaja turg-sanasto on balttiperua. Turgus tarkoittaa markkinoita, tavarakauppaa.  Sanakirjoista löytyy myös selitys pirk-sanastolle. Pirkia on talonpoikaistalo ja pirkikas taas kauppamies. Maakuntanimelle Pirkanmaa, Pirkkalan pitäjänimelle, Hailuodon Pirko-nimistölle ja Ruotsin Birkan perustajille löytyy siis perusteltu selitys. Ne kertovat balttiasuttajista, jotka parituhatta vuotta sitten hankkivat Suomesta Lappia myöten erävaltauksia ja muodostivat jo silloin osan Suomen asuttajista.”

Myös Suomi-nimen väittä Kosonen syntyneen viron kielen naapuria tarkoittavasta sanasta soom. Kun Viron Hiidenmaan vesillä purjehtijat ottivat suunnan luoteeseen  purjehtiakseen luoteeseen kohti Turkua, oli suuntana heidän kielessään luoteinen  ‘suominis’ yhtenä luoteisen nimityksistä.

Lopulta päästiin lähialueiden nimiin. Kihniön nimelle on löytynyt kantasanaksi balttikielen kinu, joka tarkoittaa mäkeä. Kuivas tarkoitti jotakin matalaa järveä. Kovin eri mieltä Kosonen oli Parkano-nimen lähdetiedoista, joissa väitetään kantana olevan puun kuoriminen eli parkkaaminen. Hän väittää, että kantasana on barg, josta tulee muoto Barganemissä -ane on vanha monikkomuoto. Barg eli ruotsin berg tarkoittaa taas harjumuodostelmaa, mikä on vesistöjen välissä. Tuo harju taas on tuttu Kuttikallio, missä kutti ei tarkoitakaan naarasvuohta vaan tulee ruotsin sanasta kut = mäennyppylä. (Ja onhan täällä yökapakka nimeltä Bar Gano!)

Tässäpä sitä onkin sulattamista. Kosonen moitti vahvasti kaikkia kielentutkijoita, tohtoreita, jotka eivät ole osanneet käyttää balttilaisia kieliä lainkaan tutkimuksissa apuna. Tähän voisinkin ottaa netistä löytämäni kommentin, jonka on kirjoittanut niminerkki Jooseppi 20.2.2019:

“Vieläkö se Ilmari jaksaa? Ei siinä mitään, jos keksii kaikkia mielenkiintoisia juttuja omaksi ilokseen ja huvikseen, mutta jos yrittää vielä uskotella niitä toisille toteen näytettyinä tieteellisinä totuuksina, niin se ei ole sivistyneen ja toisten kanssaihmisten kunnioittamista toteuttavan ihmisyksilön asenne. Metsänhoitaja Kososen olisi parempi esittää nämä löytämänsä ‘faktatiedot’ omina olettamuksinaan kuin väittää niitä absoluutisiksi totuuksiksi. Tieteelliseen todisteluun kuuluu väite ja vastaväite, esitetyn oletuksen kyseenalaistaminen ja sen todistelu.”

Tähän voisin lisätä kommenttina väitöskirjojen aliarvioimiseen: Väitöstilaisuus on julkinen, joten sinne voi mennä paikan päälle kuka tahansa ja esittää vastaväitteitä, joihin väittelijä joutuu esittämään omat selityksensä.

Kaiken kaikkiaan lähes parituntinen esitys oli kiinnostavaa seurattavaa, varsinkin esittäjän itsevarmuus ja kunnianhimo. Hän sanoikin odottavansa kutsua presidentin linnaan palkkiona ansioistaan. Nyt hän sai kirjastosta palkkioksi vain lämpimät Parkano-sukat ja Parkano-kirjan. Vierailukutsun esittäjä ja illan juontaja Leena Perälä puolestaan sai häneltä savolaisen kalakukon.