Viimeinen porukka, joka käy musiikkiluokkaa peruskoulun loppuun asti

Viimeinen musiikkiluokan oppimäärän peruskoulussa opiskellut ryhmä Parkanossa pitää päätöskonsertin perjantaina. Kuvassa vasemmalta edessä Aada Lehtonen, Milja Kortteus, Suvi-Tuuli Sainio, Ella Vesterberg, Ruut Rajamäki, Sanna Viitasalo, Vilma Autio ja Camilla Kalliomäki. Takana sijaisopettaja Anton Lepistö, Niko Tanskanen, Markus Rantala, Miro-Matias Ranta-Knuuttila ja Veeti Peltoniemi. Ryhmään kuuluu lisäksi Joosu Kuuhimo.

Peruskoulusta valmistuu Parkanossa tänä keväänä ryhmä oppilaita, jotka ovat viimeiset paikkakunnalla täyspitkän musiikkilinjan käyneet. Ryhmän tie alkoi alakoulun kolmannella musiikkiluokalta ja päättyy nyt yhdeksännellä luokalla.
Yläkoulussa musiikkipainotteiset oppilaat ovat opiskelleet valinnaista musiikkia koko kolmen vuoden ajan kolme tuntia viikossa. Nyt valmistuvaa ysien ryhmää nuoremmille ikäluokille tätä määrää ei ole enää ollut tarjolla. Yläkoulussa oppilaat voivat opiskella musiikkia maksimissaan kaksi tuntia viikossa.
Alakoulun puolella musiikkiluokkia ehti aloittaa muutama ikäluokka vielä nykyisten ysien jälkeen ennen kuin tehtiin päätös musiikkipainotteisen opetuksen lopettamisesta. Jo alkaneet musiikkiluokat ovat saaneet jatkaa alakoulun ajan eli kuudennen luokan loppuun, mutta musiikkipainotteisuus ei ole jatkunut enää tästä.
Kyseessä on siis historiallinen viimeinen pitkän linjan musiikin ryhmä. Näin loppusuoralla ryhmään kuuluu 13 nuorta.
Alakoulun musiikkiluokalla heitä oli parisenkymmentä, mutta kaikki eivät ottaneet enää yläkoulussa lukujärjestykseensä valinnaista musiikkia.

Ensi syksynä päästään auditorioon

Johtava rehtori Jenni Annala toimi yläkoulussa musiikinopettajana tämän vuoden alkuun asti. Hän näkee musiikkiluokista luopumisen yhden aikakauden päätöksenä, mutta myös uuden alkuna. Annala uskoo, että musiikin harrastus Parkanossa ei koulumuodon lopettamiseen pääty. Hän myös nostaa esiin, että uudella koulukampuksella tekemisen puitteet ovat erinomaiset.
– Auditoriossa on valot ja äänentoisto huippuluokkaa, ja sen akustiikka on muunneltavissa monenlaiseen käyttöön. Auditoriossa onnistuvat sekä akustiset että sähköiset esitykset monenlaisilla kokoonpanoilla, Annala sanoo.
Auditorion taakse pääsee suoraan musiikkiluokasta. Tämä helpottaa esimerkiksi soitinten kuljettamista, ja esitysten aikana luokka toimii taukotilana.
Kampukselle ei saa tuoda mitään vanhaa, joten kaikki soittimetkin hankitaan uusina. Ylä- ja alakoululla on kuitenkin hyväkuntoisia instrumentteja, joilla soitetaan myös perjantain päätöskonsertti.
Sivistysjohtaja Jenni Alpin mukaan sen paremmin soittimien kuin koulujen muunkaan irtaimiston kohtalosta ei ole vielä päätetty.
– Se riippuu siitä, saadaanko Keskustan koululle järjestettyä toimintaa, ja mitä siellä jatkossa tarvitaan, Alppi toteaa.
Mitään käyttökelpoista ei heitetä roskiin. Jos kaupungilla ei ole tavaroille käyttöä, niitä voidaan ehkä jossain vaiheessa myydä. Alpin mukaan asia selviää tämän kevään kuluessa.

Osaamisen perusta syntyi alakoulussa

Jenni Annalan siirryttyä rehtorin tehtäviin yläkoulun valinnaisen musiikin ryhmää on helmikuusta maaliskuun loppuun ohjannut Anton Lepistö. Parkanosta kotoisin oleva Lepistö opiskelee musiikkikasvatusta Jyväskylän yliopistossa.
Tuleva musiikin aineenopettaja toteaa, että sijaisena toimiminen on antanut hyvää kokemusta työelämää ajatellen. Sijaisuus on vahvistanut Lepistölle, että hän on opiskelemassa itselleen sopivalle alalle.
Anton Lepistö on pitkälti vastannut musiikkipainotteisen ryhmän päättäjäiskonsertista, joka pidetään ensi viikon perjantaina Keskustan koululla.
Konserttia varten on harjoiteltu ja kappaleita valittu koko vuosi, mutta suurin työ ohjelmiston ja esitysten kokoon panemisessa on tehty nyt keväällä.
Toki tavallaan koko musiikkiluokka-aika on ollut valmistautumista. Nuoret eivät liiemmin muuten halua muistella enää alakoulua, mutta toteavat, että siellähän se perusta musiikin tekemiselle luotiin.
– Kiitämme alakoulun opettajaamme Johanna Koskiniemeä siitä, että olemme tässä, ryhmä sanoo.
Kiitosta saavat myös Jenni Annala ja Anton Lepistö.

Kuun lopussa lähdetään Budapestiin

Konsertissa luvassa on ”poppia ja elokuvamusiikkia, monipuolisesti kaikkea kivaa”. Tämän tarkemmin ei ryhmä halua paljastaa sisältöä.
Tärppien sijaan saa kehotuksen tulla itse kokemaan:
– Mikä on paras biisimme, sen näkee sitten ensi perjantaina.
Konsertti kestää väliajan kanssa kaksi tuntia. Tilaisuuden pääsylipuilla ja buffetilla kerätään rahaa ryhmän Budapestin-matkaa varten.
Viiden päivän matkalle lähdetään huhtikuun lopussa. Reissun takana on Jenni Annala.
– Kerroin tälle porukalle jo seitsemännen luokan syksyllä, että he ovat viimeinen pitkän musiikin ryhmä. Sanoin silloin, että asiaa voitaisiin juhlistaa esimerkiksi ulkomaanmatkalla.
Kun vanhemmatkin lämpenivät ajatukselle, alkoi varainkeruu lähinnä koulun tilaisuuksien kahvituksia järjestämällä.

Seitsemässä vuodessa oppii tuntemaan

Peruskoulun päättyessä nuoret lähtevät kukin omaan suuntaansa. Vuosien mittaan on kasvettu yhdessä.
– Tunnemme toisemme aika hyvin, kun olemme olleet samassa ryhmässä seitsemän vuotta, musiikkiryhmäläinen Vilma Autio sanoo.
Tuttuudesta seuraa toki monenlaista.
– Kyllä me tappelemmekin aika paljon, Miro-Matias Ranta-Knuuttila paljastaa.
Muu ryhmä tarkentaa, että ei se nyt varsinaista riitelyä ole. Mutta kun ollaan niin tuttuja, toiselle uskaltaa sanoa, vaikka olisi eri mieltäkin.
Yhteinen sävel on kuitenkin aina lopulta löytynyt.

Niina Kivioja