Kiinalaisen suurkaupungin lapset tutkivat luonnon ihmeitä

12-vuotiaat Guo Yuyang ja Liu Zuyan tutkivat Vahojärven leirikeskuksen rannassa, osuiko haaviin ötököitä. Ryhmä opettajia ja oppilaita Parkanon ja Ikaalisten kiinalaisesta ystävyyskoulusta tutustui suomalaiseen koulunkäyntiin viime viikolla.

Reilun 30 hengen ryhmä oppilaita ja opettajia kiinalaisesta ystävyyskoulusta vieraili Parkanossa ja Ikaalisissa viime viikolla. Kuuden päivän vierailun aikana ryhmä tutustui kahden kunnan alueella kouluihin ja luontoon. Oppilaat solmivat keskenään myös ystävyyssuhteita, ja vierailun aikana vaihdettiinkin yhteystietoja puolin ja toisin.
Parkanon ja Ikaalisten yhteinen ystävyyskoulu nimeltä Hongxing sijaitsee Shijianzhuangin kaupungissa. Koulussa on oppilaita 2 000, ja itse kaupungissa asukkaita kymmenen miljoonaa. Pääkaupunki Beijing on reilun 300 kilometrin päässä, ja junalla sinne pääsee noin tunnissa.
Alue on varsin saastunutta eikä luontoa juuri näy. Keskustan koulun rehtori Kimmo Vesanto oli mukana ystävyyskouluvierailulla Kiinassa vuosi sitten. Hän sanoi, ettei kaupungin keskustan alueella näkynyt viikon aikana kuin muutama lintu.
– Kaupungin puistoissa ei esiintynyt hyönteisiäkään. Taksissa oli huono ilma, mutta ikkunaa ei voinut avata, koska ulkona ilma oli vielä huonompi, Vesanto kertoi.

Sammakko oli ilon aihe

Aivan jotain muuta oli Suomessa tarjolla vieraille, jotka tutustuivat suomalaiseen luontoon monella tavalla.
Tiistaina maahan tullut ryhmä asui Ikaalisten kylpylässä, jossa saapumisiltana pidettiin tervetuliaistilaisuus. Keskiviikkona ryhmä vieraili päivällä Keskustan koululla ja illalla Metsämuseolla.
Torstaina päivällä vietettiin aikaa Vahojärven leirikeskuksessa muun muassa tutkimalla kaloja ja etsimällä hyönteisiä rantavedestä ja metsästä.
Jo pienetkin ötökät herättivät kiinnostusta, mutta sitten vasta ilo pääsi irti, kun haaviin osui talvihorroksestaan herännyt sammakko. Huolellisen valokuvaamisen jälkeen otus päästettiin jatkamaan matkaansa rantaruohikkoon.
Tutkimista varten leirikeskuksen pihaan oli tuotu sangollinen ahvenia, lahnoja ja muita särkikaloja. Ikätovereitaan opastivat Keskustan koulun 5.-luokkalaiset.

Luokassa voi olla 60–70 oppilasta

Kun oppilaat preparoivat kaloja, vieressä seurasi kiinnostuneena englanninopettaja Wang Pu, englantilaiselta nimeltään Helen Wang. Hän kertoi, että vastaavanlaista oikeiden eläinten tutkimista ei Kiinassa tehdä peruskoulussa, vaan vasta lukiotasolla.
Matkalla mukana olleet oppilaat olivat 3.–6.-luokkalaisia.
Eroja on myös luokkakoossa ja erityisopetuksessa.
– On vain tavallisia luokkia, ei erityisluokkia, eikä koulussa ole avustajia. Oppilaita voi olla yhdellä opettajalla 60–70, Wang kertoi.
Kun opettajat vertailivat koulumuotoja keskenään, todettiin myös, ettei suomalaisen tyyppistä luokanopettajuutta tunneta. Kiinalaisessa alakoulussakin opettajat ovat aineenopettajia.
Torstaina iltapäivällä siirryttiin vielä Seitsemiseen. Perjantaina ryhmä meni Ikaalisiin Kilvakkalan koululle ja lauantaina Tampereelle Varalan urheiluopistolle. Sunnuntaina koitti sitten kotiinpaluu.
Yhteinen kieli oli englanti, jonka suhteen vieraiden kielitaito vaihteli. Elekielellä ja muutamalla sanalla kuitenkin moni pärjäsi pitkälle.
– Olimme suunnitelleet ohjelman siten, että kovin paljon ei tarvinnut selittää, Vesanto sanoi.

Niina Kivioja