Historiaselvitys avaa silmät omaan arkiympäristöön

Rakennusperinnön yhteinen iltapäivä on alkamassa, ja kuvan etualalla Helena Aittoniemi ojentaa osallistujien nimilistaa Tuula Rintamäelle. Taustalla seisoo Pirkanmaan maakuntamuseon rakennuskulttuurin tutkija Miia Hinnerichsen.

Ensimmäinen laatuaan Pirkanmaalla.
Nämä ylläolevat sanat tuovat helposti mieleen Tampereen tai sen lähikunnat. Tällä kertaa kyseessä on kuitenkin Kihniö-Seuran Museovirastolta saama 10 000 euron avustus kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvityksen tekoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseon rakennuskulttuurin tutkija Miia Hinnerichsen arvioi viime torstaina Puumilassa pidetyssä rakennusperinnön yhteisessä iltapäivässä, että paikkakunnalle suunnatusta avustuksesta tulee esimerkkitapaus siitä, miten yhdistykset ja kuntalaiset voivat omalla aktiivisuudellaan saada aikaan rakennushistoriallisen selvityksen.
Tilaisuudessa alettiinkin värittää valkoiseksi jäänyttä länttiä, joka kuvasti ennen Kihniön tilannetta rakennushistoriaselvityksen eli rakennusinventoinnin suhteen.
Hinnerichsen kertoi inventoinnin olevan tutkimus, jossa kerätään tietoa rakennuksista ja rakennetusta ympäristöstä. Tätä tutkimusta voidaan tehdä niin vanhojen karttojen, kirjallisuuden eli vaikkapa paikallishistorioiden, rakennuspiirustusten, vanhojen valokuvien ja haastattelujen avulla. Tilaisuudessa kiersivät Talon tarina -lomakkeet, joihin kuntalaiset saavat täyttää tietoja rakennuksista.
Inventoinnissa rakennuksia myös dokumentoidaan valokuvaamalla ja arvioidaan niiden merkitystä sekä kulttuurihistoriallista arvoa. Asuinrakennusten lisäksi otetaan huomioon vaikkapa elinkeinotoimintaan liittyvät rakennukset, kuten meijerit ja sahat, ja julkiset rakennukset. Mökkirikkaan Kihniön kohdalla loma-asunnotkin kiinnostavat.
– Ihmiset ovat usein niin tottuneita omaan arkiympäristöönsä, etteivät he huomaa sen arvoa. Inventoinnin tärkein tehtävä on avata silmät ja auttaa katsomaan omaa kotiympäristöä uudella tavalla.
Hinnerichsen lisäsi, ettei inventoinnissa useinkaan kartoiteta sitä, onko joku rakennus juuri nyt hyvässä tai huonossa kunnossa.
– Jos lähdetään arvottamaan sen mukaan, mikä näyttää hyväkuntoiselta tänään, jäisi aika kapea joukko rakennuksia. Varsinkin hirsirakennukset ovat hyvin kunnostettavissa, mikäli vähänkään löytyy taitoa hyppysistä ja jos katto on pitänyt.

Ei vain rakennukset

Yksi kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvityksen taustavoimista, kihniöläissyntyinen arkkitehti Pirjo Huvila kertoi, että myönnettyjen varojen avulla tehdään itse tutkimus ja tutkimusraportti.
– Ehkä hyvässä lykyssä laaditaan jokin juhlajulkaisu Kihniön ensi vuoden 100-vuotisjuhlia ajatellen.
Huvila korosti, ettei tuleva selvitys koske pelkästään rakennuksia ja ihmisten kädenjälkeä. Merkittävässä asemassa ovat myös kulttuurimaisemat, kuten Pyhäniemi, Käskyvuori ja Tarsian miljöö. Miia Hinnerichsen mainitsi paikkakunnan järvimaisemat.
– Älkää pelätkö, että tähtäisimme suojelemaan kaikki alueen rakennukset. Haluamme nostaa esille niitä kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja, joita Kihniöstä löytyy, Huvila sanoi.
Hän on kuitenkin yksi uuden Kihniön kansakoulu ry -yhdistyksen jäsenistä. Yhdistys on tehnyt kirkonkylän vanhasta koulusta suojeluesityksen Pirkanmaan ely-keskukselle.
– Esitys tehtiin lähinnä sen takia, että koulu pystytään ottamaan mukaan tähän rakennusinventointiin ja rakennushistoriaselvitykseen. Kunta teki nimittäin viime vuoden lopulla päätöksen koulun purkamisesta ja varasi siihen määrärahat. Tuli huoli, ettei purkaminen tapahdu yks kaks, ennen kuin mitään historiadokumentointia on tehty.

 

Selvitys

  • Museovirasto myönsi Kihniö-Seuralle 10 000 euroa valtionavustusta
  • Kihniö-Seuralta omaa rahaa 2 000 euroa
  • Kunnanhallitus myönsi hankkeelle avustusta 3 000 euroa