Aatelisverta?, blogi 15/19

Olen kuullut monien sukututkijain kerskailleen tiedoilla, että heidän suvussaan on aatelisverta, jopa kuninkaallista perua. Niinpä keskiviikon TV-ohjelmassa Puoliseitsemän paneuduttiin kysymykseen Aleksis Kiven esivanhemmista. Asian käsittely jatkui eilen myös AamuTV:ssä.

Viime blogissani kerroin taiteilija Juhani Nuoton kirjasta Tuulten kasvatti. Hän joutui orpolapsena Nurmijärvelle kasvatiksi lähelle Aleksis Kiven synnyinkotia. Kylän merkkihenkilö oli Arvid Stenvall, joka asui ikivanhassa Raalan kartanossa. Sivulla 73 kirjassa muistellaan, miten Arvid Stenvall aina humalapäissään julisti: “Minä olen Aleksis Kiven veljenpoika ja kuulun Adlercreutzeihin.” Ennen kuolemaansa Juhani Nuotto kirjoitti oikein Suomen Sukututkimusseuran aikakauslehteen nimeltä Genos artikkelin ” Oliko Aleksis Kiven isoisä sittenkin Adlercreutz?” Se löytyy vieläkin netistä sivustolta

https://www.genealogia.fi/genos-old/70/70_189.htm

Nykyisin sukulaissuhteet selviävät helposti dna-testillä. Tuossa TV-ohjelmassa Puoliseitsemän oli haastateltavana Mauri Kunnas, joka myös oli tehnyt itselleen sukupuun. Toimittaja oli myös löytänyt sekä Stenvallien että Adlercreutzien suvuista jälkeläiset, joille tehtiin tuo dna-testi. Testihän on helppo ja nopea tehdä, Pumpulitikulla vain otetaan kitalaesta näyte, mikä lähetetään tutkittavaksi.

Ohjelmassa sitten tehtiin paljastus. Kirjailija Aleksis Kivi on sittenkin talonpoikaista Stenvallien sukua. Siis hänen isänsä ei ollutkaan aatelisen Adlercreutzin lehtolapsi. Asian käsittely siis jatkui vielä aamutelevisiossa, jossa oli mukana myös historioitsija Teemu Keskisarja. Hän totesikin, että on hyvä, että Kivi on suomalaista peruskalliota. Aatelissuvuillahan on usein ollut perinnöllisiä sairauksia, mitkä johtuvat läheisistä sukulaisavioliitoista. Tässä tulee mieleen Venäjän keisarisuvun verenvuototaudit.

Keskustelussa tuli esille, että silti aatelisilla oli ennen paljon lehtolapsia kansan keskuudessa, ja tällaisia juttuja on paljon liikkeellä. Siihen antoi aihetta se, että Adlercreutzit avustivat monella tavalla köyhää Stenvallien perhettä. Keskisarja toi myös esille, että myös esimerkiksi Mannerheimillä saattaa olla tuollaisia lehtolapsia, joista ei vielä tiedetä. Hän kuitenkin on tutkinut tarkasti Mannerheimin nuoruuselämää, mikä viittaa siihen, että kaikki on mahdollista. Ehkäpä geeniteknologia vielä paljastaa monia salaisuuksia, joista tähän asti on vaiettu.