Elsalla, Nealla ja Millalla on 65 luokkakaveria

Elsa Riihiviita, Nea Kirjonen ja Milla Mustasaari ovat käyneet tämän vuoden koulua ryhmässä, joka koostuu kaikista Parkanon kolmasluokkalaisista. Koko ikäluokan yhteisessä opetuksessa heidän mielestään parasta on, että on paljon kavereita.

Viime syksynä Keskustan koulun kolmasluokkalaiset aloittivat koulunsa yhtenä ryhmänä, jossa ovat kaikki tämän vuosiluokan 68 oppilasta. Ryhmää ohjaavat yhdessä luokanopettajat Laura Mäkitalo, Hanna Alanen ja Tero Järvenpää. Lisäksi tiimiin kuuluvat koulunkäynninohjaajat Heidi Laalo ja Kirsi Rantala.
Lähes koko lukuvuoden kokemuksen perusteella Mäkitalo, Alanen ja Järvenpää ovat uudenlaiseen ryhmämalliin tyytyväisiä.
Opettajien mukaan hyvää on muun muassa se, että jokaisen ei tarvitse valmistella samoja aineita kunkin erikseen, kuten perinteisessä luokkaopetuksessa yksin toimiva opettaja tekee. Nyt voi yksi opettaja valmistella vaikkapa matematiikan ja toinen äidinkielen tunnit. Opettajakolmikko toteaa, että tällä tavalla pystyy hyödyntämään kunkin omia vahvuusalueita.
Opetusta suunnitellaan myös yhteistyössä, jolloin tulee jaettua ajatuksia ja ideoita. Tero Järvenpää toteaa, että välillä suunnittelussa on toki tehtävä kompromissejakin.

Ryhmäjako muuttuu tarpeen mukaan

Vaikka kolmoset ovat virallisesti yksi ryhmä, jolla on kolme opettajaa, oppitunteja pidetään paljon myös pienemmissä ryhmissä. Laura Mäkitalo kertoo, että kolmoset on jaettu kolmeen ryhmään, jotka on värikoodattu siniseksi, vihreäksi ja pinkiksi.
– Lisäksi voi olla myös muita jakoja väreistä välittämättä, ja joskus pannaan ryhmä puoliksi. Lapset ovat tottuneet talven aikana siihen, että ryhmäjaot eivät ole kiveen kirjoitettuja, Mäkitalo kertoo.
Yhtenä ryhmänä ollaan vain lähinnä aamuisin, kun kuunnellaan aamunavaus, tarkistetaan läsnäolijat ja annetaan mahdolliset tiedotukset.
Kullakin pikkuryhmällä on yleensä samaan aikaan samaa ainetta. Kuitenkin taito- ja taideaineissa ryhmä on usein jaettu siten, että toisella puolikkaalla on näitä aineita ja toisella jotakin muuta. Esimerkiksi tämän jutun kuvat on otettu keskiviikkoaamun liikuntatunnilta, jolloin puolella ryhmästä oli englantia.
Lasten vanhemmille ja huoltajille yhteisopettajuus näkyy vaikkapa siten, että he voivat ottaa lastensa asioissa yhteyttä kehen tahansa ryhmän opettajista.
– Usein vanhemmat lähettävät viestin meille kaikille yhteisesti, Laura Mäkitalo toteaa.

Ideoita saatiin muilta kouluilta

Koko vuosiluokan yhteisryhmällä ennakoidaan jo Koulukampus Kaarnaan muuttamista. Kaarnassa ei ole enää omia kotiluokkia, kuten alakoulun puolella tähän asti on ollut.
Kolmannen luokan yhteisryhmän suunnittelivat Mäkitalo ja Järvenpää. Nyt Kampuksen rakennusvaiheessa opettajia on käynyt muilla Suomen kouluilla vierailuilla, ja näistä on tullut ideoita myös yhteisopetukseen.
Mitään valmista mallia ei kuitenkaan toisesta koulusta otettu, vaan räätälöitiin Parkanoon sopiva toimintatapa. Kakkoselta kolmoselle siirtyessä oli sopiva hetki aloittaa yhteisopettajuus, kun tässä vaiheessa luokat muodostetaan uudestaan joka tapauksessa.
Ryhmän kolmas opettaja Hanna Alanen tuli Parkanoon viime syksynä ja pääsi heti mukaan aloittamaan uutta.
– Tämä on äärettömän ihanaa. En haluaisi vanhaan takaisin, Alanen sanoo.
Hän pitää opetustavan parhaina puolina sitä, että pääsee kehittämään omia vahvuuksiaan. Alasella ne ovat matematiikka, tekstiilityö ja toiminnallisuuden ottaminen mukaan opetukseen. Tärkeää on myös ratkoa ongelmia yhdessä ja saada oppia uutta toisilta opettajilta.

Isossa porukassa on paljon kavereita

Kolmosen oppilaat Elsa Riihiviita, Milla Mustasaari ja Nea Kirjonen pitävät isosta ryhmästään. Se on ekaan ja tokaan luokkaan verrattuna heidän mielestään erilaista ja hauskaa.
Kolmikon mielestä kolmosten yhteisryhmässä parasta on, että on paljon kavereita. Keskenään he ovat olleet ystäviä jo esikoulusta asti, ja samalla luokalla he olivat myös kaksi ensimmäistä kouluvuottaan.
Siirtyminen Kaarnaan tuntuu mukavalta, mutta vähän jännittävältä. Tytöt eivät ole vielä nähneet uutta kouluaan kuin ulkopuolelta.
– Se on niin iso, että jos siellä eksyy, Elsa Riihiviita pohtii.

Niina Kivioja