Pitkä matematiikka, blogi 20/19

Viime töinään Sipilän hallitus korotti pitkän matematiikan painoarvoa jatko-opintoihin pyrittäessä. Asiaa on jo puitu lehdistössä.

Olen tallettanut Helsingin Sanomissa 26.5. olleen laajan kirjoituksen, jossa on haastateltu pitkän matematiikan opettajaa Timo Salmista, joka on opettanut yli 30 vuotta tätä ainetta Oulunkylän yhteiskoulun lukiossa. Alaotsikkoon on tiivistetty hänen mielipiteensä: “Pikaisesti tehty uudistus teki pitkästä matematiikasta lukioiden ykkösaineen. Se voi sotkea koulujen arjen ja johtaa jopa matematiikan osaamisen laskuun.” Kirjoituksessa on myös Tampereen Yliopiston tutkijan Tuukka Tomperin analyysia uudesta pisteytysmallista. “Malli on luonut lukiolaisille mielikuvan, että pitkä matematiikka on melkein pakko valita, jos haluaa yliopistoon opiskelemaan jotain haluttua oppiainetta.”

Sivustolla www.hs.fi/kotimaa/art-2000006127571.html   on sitten vielä yhteenveto grafiikkana, jonka mukaan pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä seuraaviin opintoihin: oikeustiede, lääketiede, englannin kieli, historia, kauppatiede, suomen kieli ja kulttuuri.

Asia innoitti Ilta-Sanomatkin 31.5. laatimaan pääkirjoituksen otsikolla Matematiikkaa hampaat irvessä. Juttu päättyy kommentteihin: ” Tätä vauhtia yleissivistys ei ainakaan nouse. Maailma ja Suomi tarvitsee insinöörejä, mutta kaikki eivät insinööritaitoja tarvitse. Korkeakoulujen pääsykoepisteytyksissä olisi syytä ottaa pari askelta taaksepäin.”

Viime maanantain Ilta-Sanomissa oli vielä juttu otsikolla Ministeriksi ilman älliä. Siinä on lueteltu kaikkien uusien ministerien ylioppilaskirjoitusarvosanat. Ainoa kuuden laudaturin ylioppilas oli Thomas Blomqvist, joka on kirjoittanut Ekenäs gymnasiumissa 1984 laudaturit äidinkielessä, suomessa, englannissa, pitkässä matematiikassa, lyhyessä saksassa ja reaalikokeessa. Listasta löytyy vielä toinenkin, joka on kirjoittanut pitkästä matematiikasta laudaturin. Hän on oikeusministeri Anna-Maija Henriksson, joka kirjoitti 1982 Jakobstads gymnasiumissa. Näin ruotsinkieliset pienet lukiot tarjoavat meille hyvää ministeriainesta. Seuraava arvosana on M eli magna cum laude. Sen ovat pitkässä matematiikassa tavoittaneet pääministeri Antti Rinne ja puolustusministeri Antti Kaikkonen. Vielä on neljä ministeriä, joilla on arvosanana C (Harakka, Kovanen, Haavisto ja Mikkonen). Viisi ministeriä on kirjoittanut vain lyhyen matematiikan ja neljältä puuttuu matematiikka kokonaan.

Paljon on keskusteltu myös toisen kotimaisen kielen painotuksesta, joka muutettiin valinnaiseksi yo-kirjoituksissa 2005. Se halutaan jälleen pakolliseksi.

Minäkin opetin tuota pitkää matematiikaa Parkanossa 32 vuotta ja pääsin viettämään eläkepäiviä jo 2004. Monet oppilaistani ovat opiskelleet matemaattisia aineita tohtoriksi asti. Väitöskirjoja matemaattisista aineista olen saanut ainakin kymmeneltä oppilaalta. Tuohon aikaan maksimipistemäärä oli 60, johon pääsi 5 oppilasta. Nämä tapaukset osuivat tasaisesti 8 vuoden välein, tosin viimeisenä vuotenani  2004 oli kaksi täydet pisteet kirjoittanutta. Huomasin, että kaupungin sivistyslautakunta oli 12.6. julistanut jälleen pitkän matematiikan ja fysiikan lehtorin viran haettavaksi. Toivottavasti siihen löytyy hakija, joka innostuneesti jatkaa tätä kunniakasta virkaa! Onhan kaupungilla tarjolla nyt uudet, upeat opetustilatkin.