Entinen Metlan ylijohtaja katsoo kehitystä haikeudella

Metlan entinen ylijohtaja, Lukea perustamassa ollut Hannu Raitio on seuranut Parkanoa koskevaa kehitystä haikeana. Arkistokuva, Maarit Lehto.

Vuonna 2015 eläkkeelle jäänyt Hannu Raitio työskenteli vuodesta 2004 alkaen Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan ylijohtajana. Viimeiset 2–3 työssäolovuottaan hän valmisteli Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n fuusioitumista Luonnonvarakeskukseksi.

Luken suunnittelee nyt, että Parkanon toimipaikan tutkimus siirretään Otaniemeen ja Jokioisiin. Hannu Raitio toteaa, että valtiovallalla on jo ainakin 2000-luvun alusta saakka ollut linjaus, että tutkimus tulee keskittää yliopistopaikkakunnille.

– Parkanolla on myös vähän hankala asema Tampereen ja Seinäjoen välissä, Raitio sanoo.

Näissä molemmissa kaupungeissa on myös Luken tukikohta. Seinäjoella erityisesti maataloustutkimus on vahvaa.

Entisessä ylijohtajassa lopettamissuunnitelma herättää haikeutta. Hän muistaa vielä, kun Parkanossa Metlassa työskenteli parhaimmillaan 50–100 henkeä. Raitio kertoo silti ymmärtävänsä, että aikansa kutakin ja asiat muuttuvat.

– Luken toimipaikalla on kuitenkin iso merkitys paikkakunnalle, ja ymmärrän, että siitä halutaan pitää täällä kiinni.

Metsäntutkimuksen asema heikkenee

Raition vetovastuu loppui eläkkeelle jäämiseen fuusion jälkeen. Vuodesta 2015 eteenpäin Luken kehitys on riippunut seuraavien ylijohtajien painotuksista.

Kolmen laitoksen yhdistämistä Raitio piti sinänsä järkevänä, mutta sanoo nyt henkilökohtaisena mielipiteenään, että metsäntutkimuksen asema Lukessa ainakin alussa heikkeni.

Raitio toteaa ymmärtävänsä, että tutkimusasemia karsitaan, kun kolme eri laitosta pannaan yhteen. Karsinta ei kuitenkaan ole tapahtunut tasapuolisesti.

– Entisiä Metlan ja RKTL:n toimipaikkoja on karsittu enemmän kuin MTT:n, Raitio sanoo.

Hän kertoo muutama vuosi sitten lähettäneensä maa- ja metsätalousministerille kirjelmänkin huomauttaakseen metsäntutkimuksen heikentämisestä.

Parkanon toimipaikalla on historiallinen asema Metlan ensimmäisenä maakuntaan perustettuna tutkimusasemana. Toiminta alkoi vuonna 1961. Siihen asti oli vain yksi toimisto Helsingissä. Tutkijat lähtivät siis pääkaupungista tekemään maastotutkimuksia muualle Suomeen. Myös Parkanossa oli koemetsiä jo ennen toimipaikan perustamista.

Perinteinen maastotutkimuskin saattaa kuitenkin olla laskeva suuntaus. Hannu Raition mukaan tutkimusta tehdään yhä enemmän tietokoneella mallintamalla ja matemaattisesti laskemalla, ei enää menemällä metsään.

Lue myös:

YS 9.10.2019: Metsäntutkimusta on tehtävä metsän keskellä