Pirkanmaan matkailueuroista suurin osa Tampereen seudulle

Tuore selvitys kertoo, että matkailijat toivat 770 miljoonaa euroa Pirkanmaalle vuonna 2017. Tulovirrasta 84 prosenttia jäi Tampereen seutukunnalle. Muun maakunnan osuus oli 16 prosenttia.

Parkanon ja Kihniön matkailutulot sisältyvät maakunnan kokonaistuloon, mutta kuntakohtaista tietoa kummankaan osalta ei ole tarjolla.

– Luoteis-Pirkanmaan kunnat eivät näy tuloksissa, koska ne eivät osallistuneet tutkimuksen rahoitukseen, Pure Pirkanmaa -kehittämishankkeen projektipäällikkö Jani Grönroos kertoo.

Parkanon ja Kihniön lisäksi Luoteis-Pirkanmaan seutukuntaan kuuluu Ikaalinen. Kolmikkoa lukuun ottamatta tutkimukseen osallistuivat kaikki Pirkanmaan kunnat.

Esimerkiksi Ylöjärven osalta selvitys kertoo matkailutulon olleen 15,9 miljoonaa euroa. Osuus on 1,4 prosenttia kunnan kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Yksittäistä asukasta kohden matkailutuloa kertyi 482 euroa, ja toimialan työllisyysvaikutus kunnassa oli 71 välitöntä henkilötyövuotta.

Ylöjärvi kuuluu Tampereen seutukuntaan, jonka yhteenlaskettu matkailutulo oli 558 miljoonaa euroa. Siitä yksistään Tampereen osuus oli 454 miljoonaa. Seutukunnan muut kunnat ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne ja Vesilahti.

Kotimaasta tulee suurin osa

Ylä-Pirkanmaan kunnat Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat keräsivät yhteensä 28 miljoonan euron matkailutulot. Siitä noin puolet meni taidekaupunki Mänttä-Vilppulan laariin.

19 pirkanmaalaisen kunnan ja matkailun kehittämishankkeen rahoittama tutkimus tehtiin vuonna 2017 kerätyistä tiedoista. Sen toteutti Suomen johtava matkailututkimuksiin erikoistunut yritys TAK Research.

Selvitys perustuu maakunnan ulkopuolelta tulevien matkaajien rahankäyttöön. Pirkanmaalle tulevista matkailijoista suurin osa on suomalaisia. Ulkomaalaisten osuus on noin kymmenen prosenttia.

Matkailijat käyttivät alle puolet rahoista ravintoloissa ja yöpymispaikoissa, noin kolmannes kului ostoksiin ja alle kymmenesosa liikenteeseen ja vapaa-ajan palveluihin.

Vaikuttavuus hankala osoittaa

Tutkimus tehtiin, koska matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu koko maakunnan osalta. Kunnat kokivat selvityksen tarpeelliseksi, koska toimialan vaikuttavuutta on hankala osoittaa.

Tuloksia esiteltiin viime viikolla Tampereella Ahlmanin opistolla, joka hallinnoi tutkimusta rahoittanutta Pure Pirkanmaa -kehittämishanketta.

Rehtori Timo Jaakkolan mukaan maakunnan on tärkeä tiedostaa palvelusektorin merkitys ja ymmärtää sen potentiaali.
Päivämatkailijoiden osuus Pirkanmaan matkailijoista on kaksi kolmasosaa. Jaakkola muistuttaakin, että luvuista on hyvä siivota pois ”ABC-asemien” vaikutusta. Ettei kunnissa kuvitella liikenneasemien vetovoiman riittävän osoittamaan, että on onnistuttu hyvin matkailun kehittämisessä.

Tulevaisuutta ajatellen päivämatkailijat ovat avainasemassa.

– Ihmiset pitää saada pysähtymään ja viihtymään. Seuraava vaihe on kysyä, mitä potentiaaliset asiakkaat haluavat, Jaakkola totesi.

Matkailun kehittämisen asiantuntijapaneelissa kävi selväksi, että yrittäjät ja kunnat tiedostavat alan toimijoiden yhteistyön merkityksen. Sitä tarvitaan lisää, ja sitä pitää vahvistaa.
Epäselvyyttä on kuitenkin siitä, miten yhteistyö koordinoidaan parhaiten. Verkostoja ja hankkeita kyllä riittää, mutta kokonaisuus on hajallaan.

– Yksi iso toimija puuttuu. Pirkanmaan Liitto ei ole mukana matkailussa samalla lailla kuin muut maakuntaliitot, matkailuyrittäjä ja Pirkanmaan Matkailu Ry:n varapuheenjohtaja Heini Niklas-Salminen muistutti.

Kokonaisuus on hänen mukaansa liian iso pala yhdistyspohjaiselle toimijalle.