Kolmosvasikat olivat lauantaiaamun yllätys

Viime lauantaina ayrshirelehmä Manta yllätti isäntäväkensä saamalla kolmoset. Aamulypsyn aikaan alkanut poikiminen näytti ensin ihan tavanomaiselta, kun maailmaan putkahti aluksi vain yksi vasikka. Lisää ei osattu odottaa, sillä tämä ensimmäinen oli aivan normaalin kokoinen.

Sitten kuitenkin puolentoista tunnin tauon jälkeen seurasi kaksi perässä. Kaksi ensimmäistä oli lehmiä, viimeinen ja pienikokoisin taas sonni.

– Ei tätä osattu odottaa, tilalliset Ulla ja Vesa Viinamäki sanovat.

Vastasyntyneet tarvitsivat ternimaitoa, mutta emolta ei herunut kuin litran verran. Pari litraa Viinamäellä oli pakastimessa.
Apuun tuli toinen kihniöläistila.

– Ahon Timolta ja Sarilta saimme lisää ternimaitoa, Vesa Viinamäki kertoo.

Kaksosia syntyy tietyissä suvuissa

Vuonna 2015 syntyneen, nyt kolmannen kerran poikineen Mantan vasikat ovat Niskoksella sijaitsevan tilan ensimmäiset kolmoset. Kaksosia on kuitenkin tullut kohtalaisen säännöllisesti joka vuosi, tänäkin vuonna jo kolmet elävät ja kahdet kuolleena syntyneet. Vuonna 2011 syntyi peräti seitsemät kaksoset.

Tämä on melko paljon tilalla, jossa on 31 lypsävää. Faba osuuskunnan teettämän tutkimuksen mukaan kaksosia syntyy keskimäärin 2,3 prosentissa lehmien poikimisista. Kolmosten mahdollisuus on vain promillen kymmenesosan luokkaa.

Kaksos- ja kolmosvasikat syntyvät yleensä hieman etuajassa. Tässäkin tapauksessa Manta poiki viikkoa ennen kuin odotettiin.

Vesa Viinamäen havaintojen mukaan kaksosten saaminen kulkee lehmillä suvussa. Esimerkiksi Mantan sisarkin on saanut kaksoset. Toisaalta Mantan emo, Karviasta Ylilammin tilalta ostettu Hopea, ei ole tähän mennessä poikinut kuin yhden vasikan kerrallaan.

Mantan itsensä kohdalla mahdollista on ehkä myös, että sen munasarjarakkulan hoitoon saamat hormonit ovat tehostaneet munasolujen irtoamista.

Veli häiritsee sisaren kehittymistä

Vaikka lauantaina syntyneessä kolmikossa on kaksi lehmävasikkaa, niistä ei luultavasti tule lypsylehmiä. Samaan aikaan kohdussa olleen sonnivasikan hormonit vaikuttavat sisareen siten, että kohtu ja munasarjat eivät kehity normaalisti. Tämä freemartinismiksi kutsuttu kehityshäiriö on noin 95 prosentilla sekakaksosten tai -kolmosten lehmävasikoista.

Lehmä on tässä suhteessa poikkeava laji. Suurimmalla osalla nisäkkäistä urospuolinen kaksonen ei vaikuta naaraan hedelmällisyyteen.

Lähde: Härkönen Heli: Monisikiötiineydet lypsyroduilla Suomessa. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu 2018.