Sir­rit ovat kah­laa­ja­lin­tu­jen suku, jo­hon kuu­lu­vat la­jit pii­pah­ta­vat la­pin­sir­riä lu­kuun ot­ta­mat­ta Suo­mes­sa vain muut­to­ai­koi­na. Ne pe­si­vät Poh­jois-Ve­nä­jäl­lä sekä Eu­roo­pan et­tä Si­pe­ri­an puo­lel­la.

Kih­ni­ö­läis­läh­töi­nen Ver­na Hu­pi­la va­lit­tiin toi­sek­si pe­rin­töp­rin­ses­sak­si Miss Tam­pe­re 2024 -kil­pai­lus­sa. Miss Tam­pe­reek­si kruu­nat­tiin Pep­pi Kop­pa­nen, ja en­sim­mäi­sek­si pe­rin­töp­rin­ses­sak­si si­joit­tui Jen­ni Hiis­sa. Ylei­sön suo­sik­ki oli An­na-Mar­ga­reet­ta Ors­maa.

Par­ka­non Ur­hei­li­joi­den Riki Hon­ka­nen on voit­ta­nut 16-vuo­ti­ai­den poi­kien suo­men­mes­ta­ruu­den mou­ka­ris­sa ja kie­kos­sa. Li­säk­si hän saa­vut­ti SM-ho­pe­aa kuu­las­sa.

Jo­tain kel­tais­ta kii­tää Kar­vi­an ja Par­ka­non vä­lis­tä tie­tä edes­sä­ni pa­rin sa­dan met­rin pääs­sä. Ko­kon­sa puo­les­ta se voi­si ol­la ir­ti pääs­syt suk­si­bok­si, mut­ta tämä on pal­jon vir­ta­vii­vai­sem­pi ja ete­nee suun­nil­leen viit­tä­kymp­piä. Pää­sen kui­ten­kin ohi ja hil­jen­nän seu­raa­val­le lin­ja-au­to­py­sä­kil­le. Myös kel­tai­nen suk­ku­la py­säh­tyy sin­ne.

Mo­net tut­ki­muk­set ker­to­vat yhä suu­rem­mas­ta nuor­ten ah­dis­tuk­ses­ta, jos­sa var­mas­ti vä­häi­sin syy ei ole ul­ko­nä­kö­kes­kei­syys ja sii­hen liit­ty­vät pai­neet. Ei­kä tämä ra­jau­du vain nuo­riin, vaan iäs­tä riip­pu­mat­ta mo­nil­la on sa­man­tyyp­pi­siä pai­nei­ta.

Ylä-Sa­ta­kun­nan mu­siik­ki­o­pis­ton edus­tal­la ole­vas­sa puis­tos­sa pää­see ko­kei­le­maan suo­ma­lais­ta lii­kun­ta­muo­toa asa­hia, kun pai­kal­li­nen hen­gi­ty­syh­dis­tys jär­jes­tää 29. elo­kuu­ta lii­kun­ta­tuo­ki­on. Ve­tä­ji­nä ovat asa­hi-kou­lu­tuk­sen saa­neet oh­jaa­jat.

Kun Par­ka­non Kie­kon kau­si al­kaa, suun­taa kan­kaan­pää­läi­nen Pip­sa Uut­to-Ra­ja­kal­lio jäl­leen nais­ten jouk­ku­een har­joi­tuk­siin. Hän ar­vi­oi har­ras­ta­neen­sa jää­kiek­koa PK:n ri­veis­sä jo lä­hem­mäs kym­me­nen vuo­den ajan.

Möl­kys­tä tu­lee useim­mil­le en­sim­mäi­se­nä mie­leen lep­poi­sa ul­ko­pe­li, jon­ka pa­ris­sa vie­te­tään ai­kaa vaik­ka­pa ke­sä­mö­kin pi­has­sa. Se on kui­ten­kin pal­jon muu­ta­kin: kil­pa­la­ji, jon­ka pii­ris­tä löy­tyy sa­mo­ja asi­oi­ta ja il­mi­öi­tä kuin mis­tä hy­vän­sä ur­hei­lu­la­jis­ta. Re­kis­te­röi­ty­jä seu­ro­ja, la­ji­liit­to, vi­ral­lis­ta kil­pa­toi­min­taa ja niin edel­leen.

Kar­vi­an yh­te­näis­kou­lun kat­to­re­mont­ti vii­väs­tyy al­ku­pe­räi­ses­tä ai­ka­tau­lus­ta. Kat­to­työt oli tar­koi­tus teh­dä ke­sän ai­ka­na en­nen en­si syys­lu­ku­kau­den al­kua, mut­ta huo­no­jen säi­den vuok­si re­mont­ti jat­kuu vie­lä pari viik­koa.

Tätä kir­joi­tet­ta­es­sa Ruot­sin Ar­mand Dup­lan­tis on juu­ri ylit­tä­nyt Pa­rii­sin olym­pi­a­lai­sis­sa mies­ten sei­pään maa­il­ma­nen­nä­tys­kor­keu­den 625. Ruot­si on ki­so­jen mi­ta­li­tau­lu­kos­sa si­jal­la 13, ja ja­lo­me­tal­lia on pu­jo­tet­tu naa­pu­rien kau­laan pe­rä­ti kah­dek­san rii­pus­ta. On Suo­mi tä­män teks­tin men­tyä pai­noon saa­nut mi­ta­li­ti­lin­sä au­ki tai ei, iso kuva ei muu­tu mik­si­kään.

Muu­ta­man päi­vän ku­lut­tua 10 vuot­ta täyt­tä­vä Taut­vi­le ”Tito” Buc­my­te tree­naa kak­si ker­taa vii­kos­sa ka­ra­tea Par­ka­non kamp­pai­lu­seu­ras­sa. Ki­so­jen al­la vii­koit­tais­ten har­joi­tus­ten mää­rä nou­see kol­meen.

Par­ka­no­lais­läh­töi­nen An­ni Kyös­ti väit­te­li tänä ke­vää­nä hal­lin­to­tie­tei­den toh­to­rik­si Tam­pe­reen yli­o­pis­tos­sa. Kyös­tin väi­tös­kir­ja Kun­tien luot­ta­mus­hen­ki­lö­joh­ta­jat po­li­tii­kan ja hal­lin­non ra­ja­vyö­hyk­keel­lä poh­jau­tuu vah­vas­ti ky­sy­myk­siin, joi­ta hän on vuo­sien var­rel­la kä­si­tel­lyt työs­sään.

Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een alu­e­hal­li­tus päät­ti 24. ke­sä­kuu­ta ol­lees­sa ko­kouk­ses­saan lä­het­tää lä­hi­a­se­ma­ver­kos­ton ja liik­ku­vien pal­ve­lu­jen suun­ni­tel­man laa­jal­le kes­kus­te­lu- ja kuu­le­mis­kier­rok­sel­le.

Kuo­ros­sa lau­la­mi­nen on so­si­aa­lis­ta, mut­ta myös ter­veel­lis­tä. Se pi­tää yl­lä kog­ni­tii­vi­sia tai­to­ja eli pää­nu­pin toi­min­taa. Tämä on to­det­tu mui­den mu­as­sa Hel­sin­gin yli­o­pis­ton tut­ki­muk­ses­sa. Kuo­rot ovat vä­hen­ty­neet vii­me vuo­sien ai­ka­na, mut­ta on nii­tä sen­tään jäl­jel­lä­kin. Joka pi­tä­jäs­tä löy­tyy ai­na­kin kirk­ko­kuo­ro, ei­vät­kä ne ole ai­no­at. Yh­teis­tä kuo­roil­le on, et­tä ovet ovat au­ki uu­sil­le lau­la­jil­le.

Ihai­len kä­si­töi­den tai­ta­jia. Lä­hes­tul­koon lu­mou­tu­nee­na seu­ra­sin muu­ta­ma vuo­si sit­ten pit­sin­nyp­lää­jän työn ete­ne­mis­tä kan­sa­lai­so­pis­tos­sa. Näp­pä­ris­sä sor­mis­sa oli val­mis­tu­mas­sa tai­de­te­os her­kin ku­vi­oin.

Poh­jois-Sa­ta­kun­nan kun­tien teet­tä­mä ar­vio sote-pal­ve­lui­den uu­dis­tus­ten vai­ku­tuk­sis­ta on val­mis­tu­nut. Eri­tyis­tä pel­koa ja epä­var­muut­ta ky­se­lyyn vas­tan­neis­sa alu­een asuk­kais­sa ai­heut­ti odo­te­tus­ti pal­ve­lui­den kes­kit­tä­mi­nen suu­rem­piin yk­si­köi­hin ja lä­hi­pal­ve­lui­den kor­vaa­mi­nen di­gi­taa­li­sil­la sekä liik­ku­vil­la pal­ve­luil­la.

Kih­ni­ön ase­ma­ra­ken­nuk­ses­sa vuon­na 1952 syn­ty­nyt Ju­ha­ni In­ki­nen muis­taa yhä, mi­ten vil­kas­ta oli elä­mä ase­mal­la hä­nen lap­suu­des­saan. Hä­nen isän­sä Mat­ti Aar­ne In­ki­nen työs­ken­te­li ase­ma­mie­he­nä Kih­ni­ös­sä 36 vuot­ta. Täs­tä muu­ta­man vuo­den ajan per­he asui ase­mal­la. Heil­lä oli käy­tös­sään yk­si huo­ne ja keit­tiö.

Kun­nan ui­ma­ran­nal­la Kor­hos­jär­vel­lä on ha­vait­tu myrk­ky­kei­soa. Myr­kyl­li­nen kas­vi kas­vaa ve­si­ra­jas­sa ran­nal­le kat­sot­ta­es­sa oi­ke­al­la puo­lel­la.

Kä­si­työ­no­pet­ta­ja Ma­ri­ka Kie­ka­ran mu­kaan kä­si­työ­kou­luun kan­nat­taa läh­teä, jot­ta saa ko­kea on­nis­tu­mis­ta ja iloa omas­ta osaa­mi­ses­taan. Tai­dot kart­tu­vat te­ke­mi­sen myö­tä.