Parkano on Luoteis-Pirkanmaan kaupallinen keskus. Voinee olettaa, että hyvä liikenteellinen sijaintimme tukee kaupallisten palveluidemme runsautta. Palvelujen parissa työskentelevien osuus oli 57,6 % kaikista työpaikoista vuonna 2018. Samoin jalostuksen osuus on meillä työpaikoista selvästi suurempi kuin esim. Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa. Parkanossa jalostuselinkeino edusti 33,6 %:a kaikista työpaikoista (2018). Hämeenkyrössä vastaava luku oli 25 % ja Ikaalisissa 16,4 %.
Valitettavaa kuitenkin on, että työpaikkojen kokonaismäärä on Parkanossakin vähentynyt merkittävästi. Meillä oli noin 3650 työpaikkaa vuonna 1990 ja 2462 vuonna 2018, eli vähennystä tapahtui kolmannes. Työpaikkaomavaraisuutemme on perinteisesti ollut yli sata; 104,2 % (2018). Vastaava luku Hämeenkyrössä on 67,5 %.
Mekes Oy synnytti lähtölaukauksen Parkanon teollistumiselle 1960-luvun alussa. Se oli tärkeä jakso Parkanon teollistumiselle. Tämän päivän laaja metalliteollisuus on saanut eri tavoin alkunsa Mekeksen ja sen tilalle tulleiden metalliteollisuusyritysten pohjalta. Parkanon runsas ja vireä yritysjoukko tuo merkittävän määrän meille verotuloja paitsi työntekijöiden palkoista myös yhteisverotuloina. Parkanon saamat yhteisöverot olivat yli 1,9 miljoonaa euroa vuodelta 2020. Ikaalisten yhteisvero-osuus oli runsaat 1,6 miljoonaa euroa ja Hämeenkyrön noin 1,5 miljoonaa euroa.
Kokoomus kantaa vastuuta siitä, miten kunnan palvelut rahoitetaan. Keskeinen ratkaisu on hankkia riittävästi verotuloja ja edistää sitä, että kunnan alueella toimivat yritykset menestyvät. Tärkeimmäksi menestystekijäksi nousee paikkakunnalla jo toimivien yritysten menestymisen sekä kasvun tukeminen ja edistäminen. Parkanon kohdalla verotulojen hankinta avoimelta sektorilta on erityisen tärkeä, koska mm. valtion ja aluehallinnon työpaikat on meiltä vuosien varrella viety kutakuinkin kokonaan.
Tuoreimpiin hävyttömiin työpaikkojen riistämiseen lukeutuu Luonnonvarakeskuksen Parkanon yksikön alasajo ja kymmenien työpaikkojen menetys. Tutkittavat suot ja metsät ovat täällä, samoin kuin nykyaikainen laboratorio, mutta mikään ei estänyt alasajoa.
Samoin kävi aiemmin Materiaalilaitoksen pääpaikan valinnassa. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) hylkäsi Parkanon tarjouksen laitoksen pääpaikaksi, vaikka täällä oli rautatieaseman kupeessa harjoitusaluetta kaksituhatta hehtaaria ja valmiit toimitilat Pioneerivarikolla. Lisäksi Parkanon kaupunki tarjosi hyvin edullisesti toimitilaa kaupungintalolta.
Kela omistaa toimitilat Parkanossa, mutta ovet ovat tukevasti säpissä. Poliitikot puhuvat valtion työpaikkojen luomisesta/siirtämisestä maakuntiin. Puheet ovat täysin tyhjiä ja katteettomia. Edullisin tapa olisi pysyttää valtion ja sen laitosten maaseudulle sopivat työpaikat täällä.
Valtionhallinnossa on noussut näkyvästi esille valtiontalouden tarkastusviraston johdon vastuuton rahankäyttö kyseenalaisiin tarkoituksiin. Voi vain arvailla, kuinka paljon vastaavan suuntaista veronmaksajien rahan holtitonta käyttöä meillä on. Muotiin on tullut myös, että viritellään tarpeettomia kehittämistehtäviä, joista tuotetaan raportteja, joita kukaan ei edes lue puhumattakaan, että ne johtaisivat mihinkään uudistukseen.
Parkanon luottamustehtäviin valittavien tulee sitoutua siihen, että kaupunkia johdetaan tehokkaasti, tuloksellisesti ja taloudellisesti. Veronmaksajan varoja käytetään vastuullisesti ja kunnan asukkaiden palvelemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Ensisijalla ovat kaupungin perustehtävät. Kokoomuslaiset ehdokkaat ovat valmiita tähän tehtävään.
Heikki Mettomäki
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.