Tu­lin pai­kan­neek­si au­kon yleis­si­vis­tyk­ses­sä­ni – jo reip­paas­ti yli 20 vuot­ta kan­saa nau­rat­ta­nut­ta tai­tei­li­ja­ryh­mää en ol­lut li­ve­nä kon­saan ko­ke­nut, vaik­ka nimi toki oli tut­tu. Kult­tuu­ri­kes­kus Skant­zin su­vi­se­son­gin lo­puk­si Re­hu­piik­les vie­rai­li Kar­vi­as­sa; sopi siis lait­tau­tua kuun­te­le­maan ja kat­se­le­maan­kin.