Pää­si­äi­sen jäl­kei­set nel­jä­kym­men­tä päi­vää oli­vat eri­kois­ta ai­kaa. En­nen kuin Jee­sus otet­tiin ta­kai­sin tai­vaa­seen, il­mes­tyi hän ylös­nous­see­na ope­tus­lap­sil­leen. Hän saat­toi tul­la lu­kit­tu­jen ovien­kin taak­se, sil­lä ylös­nous­see­na hän ei ol­lut nii­den ra­joi­tus­ten alai­nen mitä me ih­mi­si­nä tääl­lä olem­me. Kui­ten­kin hä­nel­lä oli ruu­mis, ja hän sa­noi ope­tus­lap­sil­leen: Kat­so­kaa mi­nun kä­si­ä­ni ja jal­ko­ja­ni: minä täs­sä olen, ei ku­kaan muu (Luuk. 24: 39).