Andre Samberg on turvallisuusasiantuntija ja rauhanturvaajaveteraani.
Parkanossa asuva Andre Samberg lähti kohti Ukrainaa kiirastorstaina. Kyseessä on kolmas reissu sodan alettua helmikuun lopussa.
Päivitys 10.9.2023: Osa jutun sisältämistä tiedoista on Helsingin Sanomien 10.9.2023 julkaiseman artikkelin myötä osoittautumassa todennäköisesti virheellisiksi. Em. koskettaa erityisesti Andre Sambergin taustoja. Juttu pidetään toistaiseksi yleisön saatavilla. Lue päätoimittaja Jukka Huikon kirjoitus (YS 10.9.2023) aiheesta.
Samberg on kerännyt vapaaehtoisena tavaroita Parkanosta muun muassa paikallisten fysioterapeuttien avulla ja toimittanut humanitaarista apua Ukrainaan. Maahan on mennyt Sambergin mukana erilaisia hoitotarvikkeita, esimerkiksi pyörätuoleja sekä ensiapu- ja haavanhoitotarvikkeita paikkakunnan sote-yksiköistä.
Samberg on saanut myös laitteiden kuntotarkastuksessa paikallista apua, ja lisäksi kirpputorilta on lähtenyt tavaroita matkaan.
– Maassa on pulaa etenkin lääkkeistä ja hoivatarvikkeista, etenkin kannettavista kuvantamislaitteista, ei niinkään enää vaikkapa vaatteista.
Käytännössä matka etenee Suomenlahden ylityksen jälkeen Via Balticaa pitkin Puolaan tai Unkariin ja sieltä sitten rajan yli Ukrainaan.
Samberg kertoo, että kolmannesta avustusreissusta on tulossa kahta aiempaa pidempi. Osa kontakteina toimineista ihmisistä on nyt paennut Ukrainasta. Tilannekuva on hämärämpi, ja se selkenee vasta paikan päällä.
– Olen käynyt aiemmin rauhan aikana esimerkiksi Irpinissä ja Butšassa, jotka olivat saaneet tunnustuspalkintoja kauniina kaupunkeina. Niissä oli erittäin kauniit vapaa-ajan puistot. Tunnistan kuvista kyllä kadut, mutta vain kadut ovat ne, jotka ovat jääneet jäljelle.
Ukraina on Sambergille enemmän kuin tuttu. Ensimmäisen kerran hän tutustui maahan jo vuonna 1986 osallistuttuaan Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeiseen pelastusoperaatioon väestön evakuoimiseksi ja alueen siivoukseen säteilevistä esineistä.
1980-luvun lopun lyhyempien reissujen jälkeen Samberg oli vuosina 2015–2021 paikallisessa pelastusalan yliopistossa ja Ukrainan presidentin alaisuudessa toimineessa kansallisessa strategisten tutkimusten instituutissa neuvonantajana. Painopisteenä oli kriittisen infran suojaamisen lain valmistelu eurooppalaisten standardien mukaan.
Maan hyvästä tuntemuksesta on todellista hyötyä. Sambergin mukaan humanitaarinen apu esimerkiksi Kiovaan ja Itä-Ukrainaan eli alueille, jotka ovat olleet eniten sodan paineen alla, menee perille pääosin vapaaehtoisten voimin ja sellaisten ihmisten kautta, joilla on jotain siteitä maahan.
Samberg sanoo, että monet kansainväliset avustusjärjestöt toimivat Ukrainan rajan läheisyydessä Puolan ja Unkarin puolella tai Länsi-Ukrainassa avustaen esimerkiksi pakoon lähteneitä naisia ja lapsia. Apua kaivattaisiin kuitenkin kipeästi sodan pahemmin moukaroimilla paikoilla. Jos vaikkapa lääkkeet loppuvat sairaalasta, ei aikaa ole paljon.
Sambergin mielestä avustustoiminta on usein liian byrokraattista, ja avun saaminen kohteeseen kestää liian kauan. Hän kuitenkin nostaa esille Baltian maat, jotka ovat toimineet aktiivisesti ja ripeästi ukrainalaisten auttamiseksi.
Andre Samberg on tekniikan tohtori, kapteeni (evp.) ja Euroopan komission turvallisuusasiantuntija. Lisäksi hän on myös rauhanturvaajaveteraani ja jäsen Kankaanpään Seudun Rauhanturvaajat ry:ssä, joka tukee Sambergin matkaa.
Samberg on ollut rauhanturvaajana Afganistanissa ja entisen Jugoslavian alueella. Sota ei näytä Sambergin mielestä samanlaiselta.
Afganistanissa ja entisessä Jugoslaviassa erilaiset ryhmät maan sisällä olivat vastakkain. Ukrainan tilannetta Samberg taas vertaa talvi- ja jatkosotaan, jossa vastapuoli tuli maan rajojen ulkopuolelta.
– Venäjälle on ehkä tullut yllätyksenä ukrainalaisten tahto puolustaa maataan ja se, että he vastustavat sotaa. Erilaiset ryhmät ja eri äidinkieliä puhuvat toimivat yhdessä.
Sambergin mielestä ei ole poikkeus, että Ukrainassa asuvia Venäjän kansalaisia on lähtenyt taistelemaan ukrainankielisten rinnalle. Samberg ei näe, että maassa olisi ollut kieliongelmia ennen sotaa. Hän muistuttaa, että maan presidentinkin äidinkieli on venäjä.
Inhimillisellä tasolla on vaikeita tilanteita. Samberg kertoo Harkovassa asuvasta tuttavaperheestä, joka ei suostu lähtemään kaupungista, vaikka talo on tuhottu. Perheen poika on Venäjän armeijassa, ja vanhemmat joutuvat miettimään, onko poika hyökkäämässä Ukrainaan vai onko hän kenties Moskovassa.
Sota on aiheuttanut myös sen, että jos osalla ukrainalaisista on ollut positiivisia ajatuksia ja mielipiteitä Venäjästä, ovat ne nyt mennyttä pitkäksi aikaa eteenpäin. Ja jos ennen ei ollut vihaa, niin nyt on.
Laura Jokisalo
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.