Vuodenvaihteen tietämillä voi juhlistaa raideliikennettä monin tavoin. Karvialaisesta näkökulmasta katsoen on myös hieman huvittavuutta. Kun Honkajoki liittyy Kankaanpäähän, tarkoittaa se myös sitä, että Karvian kaikissa naapurikunnissa kulkee rautatie. Mielenkiintoinen seikka on myös se, että Parkano on sitten näistä naapurikunnista pienin asukasluvultaan. Toisaalta se on myös ainut, jossa voi nousta junan kyytiin.
Toki museojunat ovat kulkeneet ja olen saanut matkustaa junalla niin Kankaanpäässä, Kurikassa ja Kauhajoella. Joskus myös näillä paikkakunnilla on ollut säännöllistä henkilöliikennettä. Suupohjan radan varrelta henkilöliikenne loppui vuonna 1968, ja Kankaanpäähän pääsi viimeksi junalla matkustamaan vuonna 1981. Mielenkiintoista oli myös, että Jalasjärvelle pääsi junalla vuoteen 2006 saakka. Pysähtyviä vuoroja oli tosin pitkään vain kaksi. Perjantaina kulki Tampereen suunnasta Seinäjoelle juna ja sunnuntaina toisinpäin. Armeija-aikanani sain nauttia myös näistä vuoroista. Ne ajettiin poikkeavasti Helsingin lähiliikenteen Eil-vaunukalustolla, joita VR nyt kierrättää. Tai siis romuttaa. Aiemmin siinä oli kalustona myös Helsingin lähiliikenteen moottorivaunu.
Parkanossa ja sen ympäristössä voidaankin olla tyytyväisiä, kuinka hyvin raideliikenne toimii. Siitäkin huolimatta, että kaikki junat eivät pysähdy Parkanossa. Jouduin joku tovi sitten katsomaan, miten ystäväni pääsisi etelän suunnasta Parkanoon. Verrattuani juna- ja bussiliikenteen aikataulua päädyin toteamaan, että Parkano ei ole bussikaupunki vaan raidekaupunki.
Se, mikä mahdollistaa nopeat ja järkevät aikataulut, on 50 vuotta sitten valmistunut Tampere–Seinäjoki-rata. Toisaalta se on tarkoittanut myös sitä, että vanhan Tampere–Haapamäki–Seinäjoki-radan liikenne on vähentynyt huomattavasti ja esimerkiksi Haapamäeltä pääsee etelään vain neljä kertaa päivässä. Toisaalta Tampere–Seinäjoki-radan rakennus tuli sopivaan kohtaan, eikä mitään kilpailevaa ratalinjaa oltu ehditty rakentaa aiemmin. Olen myös kuullut aiemmista suunnitelmista, joissa rata olisikin vedetty Tampereelta Kankaanpään kautta Kauhajoelle tai suoraan Tampereelta Karvian ohi kohti Kauhajokea ja Suupohjan rataa.
Toinen skenaario voisi toki olla, että oikorataa ei olisi koskaan rakennettu. Osa nykyisistä junamatkustajista kulkisi bussilla kolmostiellä ja omilla autoilla. Olisiko silloin vanhalla Pori–Haapamäki-radalla silti joku kiskobussivuoro, jolla kuljetettaisiin Haapamäen suuntaan tai Poriin ja siellä vaihdettaisiin junaa, jotta päästäisiin vaikka Helsinkiin?
Arto Papunen
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.