Eipä tule ensimmäisenä mieleen omaehtoisen ja omatekoisen kansanmusiikin harrastus, jos pohtii kihniöläisten ajanviettotapoja. Kihniössä on kuitenkin aikojen kuluessa ollut muutamia pelimanneja kuten Lahti, Nuttura, Tamminen, Virola, Saxberg, Ruohonen, Haapamäet.
Yksi näistä, viulupelimanni ja herrasmies Herman Haapamäki, tuli minullekin tutuksi. Hän soitti viulua, lauloi kirkkokuorossa sekä esiintyi erilaisissa kotiseutu- ja veteraanitilaisuuksissa. Herman ei osannut nuotteja. Meillä oli sopimus: jos hänen piti opetella uusi laulu, hän tuli meille nuotin ja kasetin kanssa. Kerran taas oli nauhoitettu ja opeteltu uusi laulu jossakin veteraanitilaisuudessa esitettäväksi, Herman kiitteli vuolaasti vaivannäöstä — parin minuutin "vaivannäkö" - ja nousi lähteäkseen.
Näytin ohimennen kirjastonhoitaja Aino Matikaiselta saamani Kihniöläisten Raittiuslaulun sanoja. Herman istui takaisin tuoliin ja rupesi laulamaan! Nyt minulle tuli kiire löytää tyhjä kasetti nauhoitusta varten. Herman lauloi raittiuslaulun niin kuin olisi ikänsä sitä esittänyt, vaikka edelliskerrasta oli 60 vuotta. Opettaja Iisakki Risku oli sanoittamansa laulun opettanut Hermannin luokalle 1930-luvulla.
Sitten hän kommentoi sanoja:" Tässä lopussa tehtiin aina semmoinen hidastus" ja
"Tämä kohta laulettiin eri tavalla mitä tässä tekstissä on”. Sain myöhemmin Aino Matikaiselta lehtileikkeen, jossa laulu oli painettuna ja totesin, että Hermanni muisti konekirjoitetun tekstin eroavaisuudet aivan oikein. Entä sävel? Aino Matikainen epäili tekijäksi Kihniön pitkäaikaista kanttoria Samuel Huhtakalliota, toinen Kihniöauktoriteetti Kaarlo Toimi sanoi säveltä kansanlauluksi.
Iisakki Riskun runoa voi nykyihminen vähätellä ja naureskella liioittelua ja ontuvia loppusointuja. Runo ja laulu oli kuitenkin tehty koulukäyttöön, siinä on kotiseuturakkautta yllin kyllin ja varoituksia viinan kiroista, joista monella kihniöläisellä taisi olla omakohtaista kokemusta. Jos nimittäin katsoo 1920- ja 1930luvun lehtiä, näkee lukuisia käräjäraportteja Kihniön viinanmyynnistä ja -keitosta.
Lähin viinatehdas sijaitsi kansakoulua vastapäätä Salokannon leipomossa!
Kihniöläisten Raittiuslaulun melodian tekijä jää salaisuudeksi. Jos voi veikata, niin enemmän se muistuttaa vanhoja kansakoululauluja tai maakuntalauluja kuin kansanmusiikkia. Tässä lopuksi on nuotti muistona mukavasta tapaamisesta Herman Haapamäen kanssa kesällä 1996 sekä Iisakki Riskun Kihniöläisten Raittiuslaulun sanat.
Jarmo Hammo
Raittiuslaulu
Tämän Kihniön kunnaat kauneimmat Ovat meille, Kihniön lapset.
Isät korpiin peltomme perkaili.
Heiltä vaivat harmensi hapset.
Siis Kihniön lapset laulamme näin:
Kotiseutu on armahin meillä
Me tahdomme toimia selvin päin, Emme kulkea juoppojen teillä.
Ras Nerkoon ja Kankarin kauniit veet
Hyvä Luojamme meille on suonut Ja Kihniönjärven ja Sulkuen
Hän omaksi meille on luonut. Siis Kihniön lapset laulamme näin Kotiseutu on armahin meillä!
Me tahdomme toimia selvin päin, Emme kulkea juoppojen teillä.
Monen mielestä tää on kaukaisin
Satakuntamme synkein soppi, Mutta meihinpä ei voi mahtua Tämä isoisten korskea oppi.
Siis Kihniön lapset laulamme näin:
Kotiseutu en armahin meillä
Me tahdomme toimia selvin päin, Emme horjua pimeillä teillä.
On Kihniö keskellä maailmaa
Se jo silmällä nähdä voidaan.
Kun korkeena taivas kaareutuu Yli puiden ylitse, vaarain.
Siis Kihniön lapset laulamme näin:
Kotiseutu on armahin meillä
Me tahdomme katsella selvin päin, Emme silmillä verestyneillä.
Ja Kihniön kirkkaat, kaunihit veet Ne virtaa etelään ja pohjaan, Ja ne vievät meidän terveiset sekä Englantiin että Norjaan. Siis Kihniön lapset laulamme näin.
Kotiseutu on armahin meillä!
Me tahdomme toimia selvin päin, Emme kulkea juoppojen teillä.
Tosin leipää meillä on niukasti. Mutta puutteita puuttumatta.
Siksi tehkäämme työtä tuimasti Kotiseutuumme suuttumatta.
Siis Kihniön lapset laulamme taas:
Kotiseutu on armahin meillä!
Me tahdomme toimia isäimme maass’, Emme harhailla vierailla mailla.
Me tahdomme kasvaa raittiiksi, Jotta kotimme kaunistuisi.
Jotta riemun ja rauhan majaksi
Koko Kihniö muodostuisi, Siis Kihniön lapset laulamme näin Kotiseutumme kallis on täällä!
En tahraa kaunista Kihniötäin
Väkijuomia viljelemällä.
Ylä-Satakunnan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Parkanontie 45, 39700 Parkano
Y-tunnus 0214255-5
Puhelin: 029 1706 680
asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi
toimittajat@ylasatakunta.fi
etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.