Olen puus­kit­tain hy­vin in­no­kas si­sus­ta­ja. Jak­san vel­la­ta huo­ne­ka­lu­jen jär­jes­tyk­sen kans­sa toi­si­naan tun­ti­tol­kul­la, vaik­ka lop­pu­tu­los on yleen­sä se, et­tä lai­tan ta­va­rat ta­kai­sin niin kuin ne oli­vat­kin. Päi­vän raa­dan­nan jäl­keen en saa­kaan uut­ta il­met­tä ko­tiin, vaan sen si­jaan saan it­se­ni pa­hal­le tuu­lel­le. Niin pa­hal­le, et­tä uh­kai­len huo­ne­ka­lu­ja ro­vi­ol­la.